Ilmastonmuutos

Ihmisen toiminta lämmittää ja muuttaa ilmastoa. Kohonneen lämpötilan lisäksi helteet, kuivuus, rankkasateet, tulvat ja myrskyt lisääntyvät. Suomi ja muut pohjoiset alueet lämpenevät kaikkein nopeimmin.

Ilmaston lämpeneminen on vaikuttanut selvästi Suomessa eläviin eläimiin ja kasveihin. Jotkut hyötyvät muutoksesta, mutta erityisesti pohjoiset lajit kärsivät lämpenemisestä. Eläimet ja kasvit selviävät paremmin talvista. Kasvit voivat aloittaa kasvunsa aikaisemmin keväällä ja kasvaa myöhempään syksyllä. Linnut voivat aloittaa pesinnän aikaisemmin.

Linnut ja ilmastonmuutos

Talvet ovat lyhyempiä ja leudompia, kevät tulee aikaisemmin ja syksy on pidempi. Tämä muutos on vaikuttanut lintujen muuttoaikoihin, pesintään ja talvehtimiseen.

  • Monet muuttolinnut saapuvat keväällä Suomeen yhä aikaisemmin.
  • Yhä suurempi määrä lintuja jää talvehtimaan Suomeen ja selviää Suomen talvista.
  • Lajit siirtyvät elämään pohjoisemmaksi.
  • Suomeen kotiutuu uusia lajeja etelämpää Euroopasta.
  • Tunturissa ja suolla elävät lintulajit kärsivät ilmastonmuutoksen vuoksi.
  • Monet vesilinnut hyötyvät, kun vedet ovat pidempään sulia
  • Vaihtelevat sääolot ja lämpeneminen vaikuttaa muuttolintuihin myös muuttomatkan aikana ja kaukana talvehtimisalueilla.

Pölyttäjät ja ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos vaikuttaa monin tavoin pölyttäjien elämään ja niiden elinkierron eri vaiheisiin:

Kevään aikaistuessa etenkin aikuisena talvehtivat pölyttäjälajit lähtevät lentoon yhä aikaisemmin. Usein myös toukkana talvehtivien lajien kehitys nopeutuu ja ne aikuistuvat aiemmin.

Kesän sääolojen muutoksista aiheutuu pölyttäjille sekä riskejä että hyötyjä. Vakavat kuivuus- ja hellejaksot voivat tuhota niiden mesi- tai toukkakasveja, heikentäen pölyttäjäkantoja. Toisaalta lisääntyvä lämpö ja pitenevä kesä parantavat monesti pölyttäjien lisääntymistulosta ja auttavat niitä leviämään uusille elinalueille.

Syksy jatkuu lämpimänä yhä pitempään. Tämän ansiosta yhä useampi pölyttäjälaji pystyy tuottamaan kesän aikana kaksikin sukupolvea – jotkin lajit jopa kolme. Lisäksi näiden, sekä syyskesällä lentävien tai aikuisena talvehtivien lajien lentoajat jatkuvat yhä pitempään.

Talvien lauhtumisen ansiosta yhä useampi pölyttäjälaji pystyy talvehtimaan maassamme. Yksittäisiä kylmiä talvia esiintyy silti jatkossakin, joten nämä lajit eivät useinkaan pysty perustamaan pysyvää kantaa. Monet lajit pystyvät silti laajentamaan esiintymisaluettaan yhä pohjoisemmaksi.

Pölyttäjälajien välillä on eroja siinä, miten ilmaston lämpeneminen vaikuttaa niiden runsauteen ja levinneisyyteen:

• Pohjoiset lajit tulevat kärsimään ilmastonmuutoksesta. Sama koskee myös monia avosoiden perhosia.

• Uusia lajeja kotiutuu Suomeen etelämpää Euroopasta ja monet aiemmin maamme eteläosiin rajoittuneet lajit laajentavat levinneisyyttään yhä pohjoisemmaksi.

• Vaeltavat pölyttäjälajit (kuten amiraali) ovat kotoisin selvästi eteläisemmiltä alueilta. Suomen talvi estää niiden menestymisen, sillä niillä ei ole talvehtivaa lepovaihetta. Neitoperhonen on kuitenkin onnistunut sopeutumaan.