Räystäspääsky
(sv: hussvala, en: Common House Martin)
Delichon urbicum
Kaikki Suomen pääskyt ovat uhanalaisia, mutta räystäspääskyjen määrä on romahtanut jyrkimmin.
Tunnistaminen
Ilmassa lentämiseen sopeutunut pieni, pitkä- ja teräväsiipinen lintu. Selkäpuoli musta, sinertävän kiiltoinen, vatsa ja kurkku valkoiset, selän takaosassa on laaja valkoinen laikku. Haarapääskyn verrattuna pyrstöjouhet ovat huomattavasti lyhyemmät.
Elintavat
Ravintona hyönteiset ja hämähäkit, joita se pyydystää suoraan ilmasta.
Elinympäristö
Räystäspääsky pesii kaikenlaisen ihmisasutuksen piirissä, se tarvitsee rakennelmista sopivia räystäitä tai muita rakenteita, joihin savesta tehty pesä saadaan muurattua. Pohjois-Suomessa räystäspääsky voi pesiä myös kalliojyrkänteillä. Pitkänmatkan muuttaja.
Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa
Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.
Ilmastonmuutos
Räystäspääskyn kevätmuutto on aikaistunut hieman. Ilmastonmuutos voi vaikuttaa myös muuttoreittien varsilla, kun sään ääri-ilmiöt runsastuvat.
Maatalous
Räystäspääskyjen pesimäkanta Suomessa on romahtanut yli 70 % tällä vuosituhannella. Räystäspääsky on kärsinyt maatalousympäristöjen muutoksista, karjatilojen määrän väheneminen on johtanut hyönteisravinnon sekä sopivien pesäpaikkojen vähenemiseen.
Ulkomaiden tilanne
Talvehtimisalueilla ja muuttoreittien varsilla haarapääskyä uhkaavat elinympäristömuutokset, kuten, kosteikkojen väheneminen ja maailmanlaajuinen hyönteiskato. Mahdollisesti räystäspääsky on kärsinyt näistä muutoksista pahemmin kuin haarapääsky, sillä räystäspääskyn pesimäkanta on laskenut jyrkemmin 2010-luvulla kuin haarapääskyn.
Tiesitkö tämän?
Räystäspääskyt pesivät kahdesti saman kesän aikana, jos sääolot ovat suotuisia. Joskus ensimmäisen pesinnän poikaset auttavat vanhempiaan toisen poikueen ruokkimisessa! Sateinen ja kolea sää on huono, koska silloin pääskyjen on vaikea löytää tarpeeksi hyönteisiä poikasille. Pitkä hellejakso taas hankaloittaa savipesän rakennusta, kun kosteaa savea ei välttämättä löydy. Yhteen pesään tarvitaan jopa tuhat nokallista savea!
Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin
Uhanalaisuus Suomessa
UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)
CR Äärimmäisen uhanalainen
EN Erittäin uhanalainen
VU Vaarantunut
NT Silmälläpidettävä
LC Elinvoimainen
2019 EN - erittäin uhanalaiset
2015 EN - erittäin uhanalaiset
2010 LC - elinvoimaiset
2000 LC - elinvoimaiset
Säädökset
Uhanalaiset lajit (LSA 1997/160, liite 4 2021/521)
Luonnonsuojeluasetuksella voidaan säätää uhanalaiseksi lajiksi sellainen luonnonvarainen eliölaji, jonka luontainen säilyminen Suomessa on vaarantunut.
Kiireellisesti suojeltavat lajit (SYKE 2020)
Lajisuojelun alueellisen suunnittelun priorisoimiseksi ympäristöhallinnon vastuulla olevista uhanalaisista lajeista on valittu pikaisimpia suojelutoimia vaativat lajit omalle listalle ns. kiireellisesti suojeltaviksi lajeiksi. Lista päivitettiin vuonna 2020. Valinnan ovat tehneet ympäristöhallinnon apuna toimivien eliötyöryhmien lajiasiantuntijat Suomen ympäristökeskuksen koordinoimana.