Takaisin listaukseen

Töyhtöhyyppä

(sv: tofsvipa, en: Northern Lapwing)

Vanellus vanellus

Kuka mustavalkoinen kieppuu pellon yllä?

Tunnistaminen

Kyyhkyn kokoinen kahlaaja, jolla päässä pitkä taipuisa töyhtö. Näyttää mustavalkoiselta, mutta tarkemmin katsottuna päälaki ja rinta ovat mustia, selkä tumma metallinhohtavan vihreä, alaperä oranssi, muuten valkoinen. Lennossa näkyvät leveälti pyöreät siivenkärjet, lentotyyli heittelehtivää. Keväisin sen tunnistaa kieppuvasta lennosta pellon yllä ja äänestä, joka muistuttaa kissan naukua videopelissä.

Elintavat

Syö matoja, hyönteisiä ja muita selkärangattomia.

Elinympäristö

Töyhtöhyyppä pesii heinä- ja nurmipelloilla, laitumilla, avosoilla ja kosteilla niityillä. Pesivät tyypillisesti pienissä ryhmissä. Lähimuuttaja.

Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa

Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.

Ilmastonmuutos

Töyhtöhyypän kevätmuutto on aikaistunut selvästi, ja myös pesinnät ovat aikaistuneet. Lisäksi leudompien talvien ansiosta töyhtöhyypän talviselviytyminen on parantunut. Laji on runsastunut 1990-luvulta alkaen.

Maatalous

Töyhtöhyyppien pesimäkanta taantui voimakkaasti1980-luvulla. Taustalla ovat maatalousympäristöjen muutokset. Maanviljelyn yksipuolistumisen vuoksi töyhtöhyypillä on vähemmän ruokaa ja pesäpaikkoja.Kevätmuuton aikaistuminen ja pesinnän aloittaminen ennen keväisten peltotöiden alkua on riski töyhtöhyypälle, sillä munat ja poikaset jäävät herkemmin peltotyökoneiden alle.

Toisaalta, jos ensimmäinen pesintä tuhoutuu toukotöissä, aikaisin saapuvat töyhtöhyypät voivat yrittää pesintää uudestaan. Laji onkin runsastunut 1990-luvulta alkaen, syitä tähän ei tunneta tarkasti, mutta syyt voivat liittyä parantuneeseen hengissäsäilyvyyteen. Töyhtöhyyppä hyötyy varsinkin luomuviljelystä, viljelemättömistä pelloista (eli kesannoista) ja suorakylvöstä.

Tiesitkö tämän?

Pesimäaikaan töyhtöhyyppä lentelee kuin tanssahdellen. Se tekee nopeita syöksyjä ja kaarroksia kiertäen reviirinsä rajoja. Pesä on maassa avoimella paikalla. Koiras kaapii useita pesäkuoppia, joista naaras valitsee parhaan. Töyhtöhyyppä munii kahlaajille tyypillisesti neljä munaa, jotka asettuvat pesään suipot kärjet vastakkain neliapilan muotoon. Molemmat vanhemmat hautovat. Heti kuoriuduttuaan ja kuivuttuaan poikaset jättävät pesän ja etsivät itselleen ravintoa.  Poikkeuksena useimpiin kahlaajiin, töyhtöhyypällä molemmat vanhemmat myös kasvattavat poikasensa yhdessä.

Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin

Uhanalaisuus Suomessa

UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)

IUCN:n uhanalaisuusluokitukset

CR Äärimmäisen uhanalainen

EN Erittäin uhanalainen

VU Vaarantunut

NT Silmälläpidettävä

LC Elinvoimainen

2019 LC - elinvoimaiset

2015 LC - elinvoimaiset

2010 LC - elinvoimaiset

2000 LC - elinvoimaiset

Säädökset

Ei säädöksiä.

  • Lajin runsaus Suomessa ennen ja nyt

    Kartta vasemmalla kuvaa lajin keskimääräistä runsautta ennen (vuosina 1970-89).

    Kartta keskellä näyttää lajin nykytilanteen (vuosina 2010-23).

    Kartta oikealla kuvaa runsauden muutosta. Lajin runsastuminen on merkitty punaisella, väheneminen sinisellä värillä.

    Musta tähti kuvaa lajin maantieteellisen esiintymisen keskipistettä.

    Miten runsaudet on laskettu?
    Karttapisteiden arvot on laskettu lintujen linjalaskennan avulla. Yksikkönä on parien määrä yhden kilometrin matkalla. Linjalaskenta tehdään vapaaehtoisvoimin lintujen parhaaseen lauluaikaan varhain aamulla kesäkuussa. Havainnoija kävelee 6 km matkan ja laskee matkan varrella havaitsemansa linnut.

    Laskentalinjoja on Suomessa 25 kilometrin välein. Laskennassa tarvitaan hyvää lintujen lajintuntemusta. Myös laulu- ja varoitusäänet pitää tuntea. Suomessa on laskettu noin 10 000 linjaa viimeisen 70 vuoden aikana.

  • Muuttajamäärien keskiarvot: Kuvaaja näyttää, kuinka monta tarkastelemasi lajin muuttavaa yksilöä on keskimäärin havaittu Hangon lintuasemalla tiettynä kalenteripäivänä. Kuvaajan avulla voit hahmottaa esimerkiksi lajin keskimääräisen kevät- ja syysmuuton ajoittumisen.

    Kuvaajan arvot on laskettu jakamalla kalenteripäivän muuttajamäärien summat kyseisen kalenteripäivän havaintopäivämäärien lukumäärällä. Jotta kuvaajaa olisi helpompi tarkastella, esitetään arvot viiden päivän keskiarvoina

  • Paikallisten määrien keskiarvot: Kuvaaja näyttää, kuinka monta tarkastelemasi lajin paikallista yksilöä on keskimäärin havaittu Hangon lintuasemalla tiettynä kalenteripäivänä. Asemalla paikallisiksi linnuiksi tulkitaan esimerkiksi alueella pesivät linnut ja Uddskatanilla muuton aikana levähtävät linnut. Kuvaajan avulla voit hahmottaa tarkastelemasi lajin keskimääräisen kevät- ja syysmuuton ajoittumisen.

    Kuvaajan arvot on laskettu jakamalla kalenteripäivän paikallismäärien summat kyseisen kalenteripäivän havaintopäivämäärien lukumäärällä. Jotta kuvaajaa olisi helpompi tarkastella, esitetään arvot viiden päivän keskiarvoina.

  • Runsauksien muutokset: Kuvaajassa tarkastellaan miltä lajin yksilömäärät ja muuttoajat näyttävät eri ajanjaksoilla 1979-1999, 2000-2009, 2010-2019 ja 2020-. Vertaamalla eri väristen käyrien huippuja, voit tutkia onko lajin muuttoajankohta siirtynyt ja onko lajin runsaudessa tapahtunut muutoksia.

    Kuvaajassa esitetään lajin päiväkohtaiset muuttajien ja paikallisten keskirunsaudet Hangon lintuasemalla kolmella eri aikajaksolla. Päiväkohtaiset arvot on laskettu jakamalla kalenteripäivän muutto- ja paikallismäärien summat kyseisen kalenteripäivän havaintopäivämäärien lukumäärällä.

  • Muuton ajoittumisen mediaanipäivämäärä: Mediaani kuvaa lajin muutonajoituksen puoliväliä eli päivämäärää, jolloin puolet lajin yksilöistä on havaittu kevät- tai syysmuuttokaudella Hangon lintuasemalla. Eri ajanjaksojen mediaaneja tarkastelemalla on helpoin hahmottaa, onko lajin kevät- tai syysmuutto aikaistunut tai viivästynyt.

    Lajista ja sen muuttokäyttäytymisestä riippuen, mediaani lasketaan joko muutto- tai paikallisaineistosta tai näiden yhdistelmästä.

Äänet: Xeno-canto. Bernard Collet, XC785493.Romuald Mikusek, XC743395. Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 4.0