Västäräkki on siro mustavalkoharmaa pikkulintu.

Ómar Runólfsson, White Wagtail – Motacilla alba – Maríuerla. Creative Commons BY-NC-SA-2.0
Västäräkki keikuttelee pitkää pyrstöään ja tulee melko pelottomasti lähelle.

Kuva CC0

Västäräkki

(sv: sädesärla, en: White Wagtail)

Motacilla alba

Västäräkistä vähäsen, kertoo sananlasku kesän lähenemisestä. Nyt västäräkki vähenee, eikä vähenemisen syytä tiedetä. Mikä uhkaa pyrstönsä keikuttelijaa?

Tunnistaminen

Siro ja pitkäpyrstöinen, mustan, valkoisen ja harmaan kirjava pikkulintu. Koiraalla kurkku ja päälaki kokonaan mustat, naarailla ja nuorilla samat alueet tummanharmaat. Västäräkki keikuttelee pitkää pyrstöään ja tulee melko pelottomasti lähelle. Ääntelee usein, tyypillisin ääni kirkas ja kaksiosainen ”tsilip”.

Elintavat

Ravintona hyönteiset ja muut selkärangattomat.

Elinympäristö

Västäräkki on avoimien ympäristöjen lintu, se viihtyy pihapiireissä ja kaupungeissa, saaristossa, vesistöjen äärellä, pelloilla ja niityillä. Lähimuuttaja. Suurin osa Suomen västäräkeistä talvehtii pohjoisessa Afrikassa ja Lähi-Idässä.

Pesivien västäräkkien määrä Suomessa on vähentynyt pitkällä aikavälillä. Taantuman syytä ei tiedetä, siksi lisätiedon kerääminen esimerkiksi rengastamalla on tämän lajin kohdalla tärkeää.

Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa

Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.

Ilmastonmuutos

Västäräkin sekä kevät- että syysmuutto ovat aikaistuneet. Ilmeisesti västäräkit pystyvät aloittamaan pesinnät aikaisemmin ilmaston lämpenemisen ansiosta, jolloin linnut lähtevät myös syysmuutolleen aikaisemmin.

Tiesitkö tämän?

Petolinnut karttavat ihmistä, ja tätä västäräkki osaa hyödyntää. Melko peloton västäräkki saattaa lennähtää aivan ihmisen lähettyville petolinnun ollessa lähistöllä.

Sananlasku, joka kertoo neljästä muuttolinnusta ja kuinka kaukana kesän alkuun on, väittää että västäräkistä vähäsen. Sanonnalla tarkoitetaan kuitenkin kesän sijaan peltotöiden aloitusta. Ensimmäiset saapuvat eteläiseen Suomeen jo maaliskuun lopussa. Västäräkillä onkin annettu nimi “jäänsärkijä”, sillä ensimmäiset västäräkit nähdään usein järven tai merenlahden jäiden sulamisen aikaan.

Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin

Uhanalaisuus Suomessa

2019 NT - silmälläpidettävät

2015 LC - elinvoimaiset

2010 LC - elinvoimaiset

2000 LC - elinvoimaiset

Säädökset

Ei säädöksiä.

Lajin runsaus Suomessa ennen ja nyt

Kartta vasemmalla kuvaa lajin keskimääräistä runsautta ennen (vuosina 1970-89).

Kartta keskellä näyttää lajin nykytilanteen (vuosina 2010-23).

Kartta oikealla kuvaa runsauden muutosta. Lajin runsastuminen on merkitty punaisella, väheneminen sinisellä värillä.

Musta tähti kuvaa lajin maantieteellisen esiintymisen keskipistettä.

Miten runsaudet on laskettu?
Karttapisteiden arvot on laskettu lintujen linjalaskennan avulla. Yksikkönä on parien määrä yhden kilometrin matkalla. Linjalaskenta tehdään vapaaehtoisvoimin lintujen parhaaseen lauluaikaan varhain aamulla kesäkuussa. Havainnoija kävelee 6 km matkan ja laskee matkan varrella havaitsemansa linnut.

Laskentalinjoja on Suomessa 25 kilometrin välein. Laskennassa tarvitaan hyvää lintujen lajintuntemusta. Myös laulu- ja varoitusäänet pitää tuntea. Suomessa on laskettu noin 10 000 linjaa viimeisen 70 vuoden aikana.

Muuttajamäärien keskiarvot: Kuvaaja näyttää, kuinka monta tarkastelemasi lajin muuttavaa yksilöä on keskimäärin havaittu Hangon lintuasemalla tiettynä kalenteripäivänä. Kuvaajan avulla voit hahmottaa esimerkiksi lajin keskimääräisen kevät- ja syysmuuton ajoittumisen.

Kuvaajan arvot on laskettu jakamalla kalenteripäivän muuttajamäärien summat kyseisen kalenteripäivän havaintopäivämäärien lukumäärällä. Jotta kuvaajaa olisi helpompi tarkastella, esitetään arvot viiden päivän keskiarvoina.
Paikallisten määrien keskiarvot: Kuvaaja näyttää, kuinka monta tarkastelemasi lajin paikallista yksilöä on keskimäärin havaittu Hangon lintuasemalla tiettynä kalenteripäivänä. Asemalla paikallisiksi linnuiksi tulkitaan esimerkiksi alueella pesivät linnut ja Uddskatanilla muuton aikana levähtävät linnut. Kuvaajan avulla voit hahmottaa tarkastelemasi lajin keskimääräisen kevät- ja syysmuuton ajoittumisen.

Kuvaajan arvot on laskettu jakamalla kalenteripäivän paikallismäärien summat kyseisen kalenteripäivän havaintopäivämäärien lukumäärällä. Jotta kuvaajaa olisi helpompi tarkastella, esitetään arvot viiden päivän keskiarvoina.
Runsauksien muutokset: Kuvaajassa tarkastellaan miltä lajin yksilömäärät ja muuttoajat näyttävät eri ajanjaksoilla 1979-1999, 2000-2009, 2010-2019 ja 2020-. Vertaamalla eri väristen käyrien huippuja, voit tutkia onko lajin muuttoajankohta siirtynyt ja onko lajin runsaudessa tapahtunut muutoksia.

Kuvaajassa esitetään lajin päiväkohtaiset muuttajien ja paikallisten keskirunsaudet Hangon lintuasemalla kolmella eri aikajaksolla. Päiväkohtaiset arvot on laskettu jakamalla kalenteripäivän muutto- ja paikallismäärien summat kyseisen kalenteripäivän havaintopäivämäärien lukumäärällä.
Muuton ajoittumisen mediaanipäivämäärä: Mediaani kuvaa lajin muutonajoituksen puoliväliä eli päivämäärää, jolloin puolet lajin yksilöistä on havaittu kevät- tai syysmuuttokaudella Hangon lintuasemalla. Eri ajanjaksojen mediaaneja tarkastelemalla on helpoin hahmottaa, onko lajin kevät- tai syysmuutto aikaistunut tai viivästynyt.

Lajista ja sen muuttokäyttäytymisestä riippuen, mediaani lasketaan joko muutto- tai paikallisaineistosta tai näiden yhdistelmästä.

Äänet Xeno Canto: Eetu Paljakka, XC311890. Bert de Bruin, XC745352. Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 4.0