Kottarainen
(sv: stare, en: Common Starling)
Sturnus vulgaris
Tumma välkehtivä puku yllään kottarainen astelee pihanurmella rauhattomasti tai juoksee kiinni hyönteisiä.
Tunnistaminen
Rastaan kokoinen lähes musta lintu, jonka voi sekoittaa mustarastaaseen. Kottaraisen erottaa mustarastaasta sen lyhyt pyrstö sekä asteleva liikkuminen – mustarastas ei kävele, vaan hyppii. Kottaraisen tunnistaa vihreän metallinkiiltoisen tummasta höyhenpuvusta ja lennossa lyhyistä kolmiomaisista siivistä, joilla se usein liitää lyhyitä matkoja. Aikuisen kottaraisen täplikkyys vaihtelee eri vuodenaikoina: usein lintu näyttää täysin mustalta, mutta on syksyisin täplikkäämpi.
Elintavat
Pesimäaikaan kottarainen pyydystää ravinnokseen hyönteisiä, muuten se syö myös marjoja ja siemeniä. Kottaraisen poikasten tärkeää ravintoa ovat vaaksiaisten toukat (aikuiset vaaksiaiset muistuttavat jättisuuria hyttysiä).
Elinympäristö
Kottarainen suosii maaseutuympäristöjä, kuten viljelys- ja laidunalueita, mutta se voi pesiä myös pihapiireissä, taajamissa ja muilla avoimilla alueilla. Kottarainen on kolopesijä, se tarvitsee luonnonkolon tai riittävän suuren linnunpöntön. Lähimuuttaja.
Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa
Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.
Maatalous
Kottaraisen pesimäkanta Suomessa romahti 1970-luvun puolivälissä ja taantui 1990-luvulle asti. Taustalla ovat maaseutuympäristöjen muutokset, etenkin karjatilojen ja nurmialueiden väheneminen. Emot löytävät poikasille tärkeitä vaaksiaisen toukkia helpommin matalasta kuin korkeasta kasvillisuudesta. Sopivaa ruokailualuetta pitää löytyä läheltä pesää, sillä emot ruokailevat vain muutaman sadan metrin päässä pesäkolosta.
Ilmastonmuutos
Kottarainen on ilmeisesti hyötynyt 2000-luvulla ilmastonmuutoksesta, ja talvien leudontuminen on vähentänyt sen talvikuolleisuutta. Kottaraisen kevätmuutto on aikaistunut.
Tiesitkö tämän?
Kottarainen on hyvä matkimaan. Se osaa matkia töyhtöhyyppää, varpusta, harakkaa ja muita lintuja. Lisäksi sen äänivalikoimaan kuuluvat kaikenlaiset mekaaniset, ihmisen aiheuttamat äänet (kuten raitiovaunu tai traktori). Mekaanisten äänien sekaan se lisää omia kirskuvia ja naksuvia kottaraisen ääniä, josta linnun voi tunnistaa. Useilla lintulajeilla monipuolisimmin matkivat koiraat saavat naaraiden suurimman suosion.
Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin
Uhanalaisuus Suomessa
UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)
CR Äärimmäisen uhanalainen
EN Erittäin uhanalainen
VU Vaarantunut
NT Silmälläpidettävä
LC Elinvoimainen
2019 LC - elinvoimaiset
2015 LC - elinvoimaiset
2010 LC - elinvoimaiset
2000 NT - silmälläpidettävät
Säädökset
Ei säädöksiä.