Kuovin nokka on hyvin pitkä ja alaspäin kaartuva. Naaraan nokka on vielä pidempi kuin koiraalla.

Mark Kilner, Curlew (Numenius arquata). Creative Commons BY-NC-SA-2.0
Kuovi on harmaan ja ruskean kirjava, pitkittäisviiruinen. Se on Suomen suurin kahlaaja.

Kuva CC0

Kuovi

(sv: storspov, en: Eurasian Curlew)

Numenius arquata

Hautova kuovi usein luottaa suojaväriinsä, mutta tarvittaessa harhauttaa pesää lähestyvää tunkeilijaa esittämällä siipirikkoa ja kulkemalla poispäin pesästä.

Tunnistaminen

Suomen suurin kahlaaja. Nokka hyvin pitkä, tyven jälkeen tasaisesti alaspäin käyrä. Naaraan nokka pidempi kuin koiraalla. Ruumis harmaanruskea ja pitkittäisviiruinen, lennossa erottuu alaselän valkea kiilamainen kuvio.

Elintavat

Ravintona hyönteiset, äyriäiset, lierot ja muut selkärangattomat eläimet, mutta myös siemenet. Kuovi on kahlaaja, joten pesimäajan ulkopuolella se etsii ravintoa usein matalasta vedestä ja rannasta.

Elinympäristö

Kuovi pesii avosoilla, niityillä ja viljelysalueilla. Kuovi munii neljä munaa huhti-toukokuussa, koiras ja naaras jakavat hautomisvastuun. Lähimuuttaja.

Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa

Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.

Ilmastonmuutos

Kuovi on hyötynyt ilmastonmuutoksesta. Leudontuneiden talvien ansiosta isokuovin talviselviytyminen on parantunut.

Maatalous

Kuovin pesimäkanta on pitkällä aikavälillä hitaasti taantunut. Taustalla ovat karjalaidunten väheneminen ja viljelytapojen muutokset. Riski siihen, että pesä tai poikaset jäävät peltotyökoneiden alle, on kasvanut. Isokuoveilla on vähemmän turvallisia pesäpaikkoja, jossa on riittävästi ruokaa.

Suojelu auttaa

Kuoveja on metsästetty laajalti Länsi-Euroopan talvehtimisalueilla, erityisesti Ranskassa. Kansalaisjärjestöjen työn sekä kansainvälisen lainsäädännön ansiosta kuovin metsästys on kielletty ja lopulta loppunut monissa maissa. Ranskassa kuovien metsästys jatkuu edelleen.

Tiesitkö tämän?

Useimmilla lintulajeilla vanhemmat kasvattavat poikasensa yhdessä, ja naaraan hautoessa munia koiras ruokkii naarasta. Sen sijaan monilla kahlaajilla, kuten kuovilla, koiras ja naaras jakavat hautomisvastuun. Kuovinaaras lähtee koirasta aiemmin muuttomatkalle, ennen kuin poikaset ovat täysikasvuisia. Toisilla kahlaajilla naaras lähtee heti muninnan tai poikasten kuoriutumisen jälkeen kohti talvehtimisalueita, jolloin jälkikasvu jää kokonaan koiraan hoidettavaksi.

Kahlaajien poikaset ovat pesäjättöisiä, eli ne lähtevät pesästä heti kuoriutumista seuraavana päivänä ja oppivat pian löytämään ruokansa itse. Silloin toinen vanhemmista riittää poikasten vahtimiseen. Lisäksi monet kahlaajat ovat pitkäikäisiä ja muuttavat pitkiä matkoja. Naaraskin selviää muuttomatkasta paremmin, kun se muninnasta vastaavana pääsee pesinnässä ja poikasten hoidossa helpommalla.

Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin

Uhanalaisuus Suomessa

2019 NT - silmälläpidettävät

2015 NT - silmälläpidettävät

2010 LC - elinvoimaiset

2000 LC - elinvoimaiset

Säädökset

Ei säädöksiä.

Lajin runsaus Suomessa ennen ja nyt

Kartta vasemmalla kuvaa lajin keskimääräistä runsautta ennen (vuosina 1970-89).

Kartta keskellä näyttää lajin nykytilanteen (vuosina 2010-23).

Kartta oikealla kuvaa runsauden muutosta. Lajin runsastuminen on merkitty punaisella, väheneminen sinisellä värillä.

Musta tähti kuvaa lajin maantieteellisen esiintymisen keskipistettä.

Miten runsaudet on laskettu?
Karttapisteiden arvot on laskettu lintujen linjalaskennan avulla. Yksikkönä on parien määrä yhden kilometrin matkalla. Linjalaskenta tehdään vapaaehtoisvoimin lintujen parhaaseen lauluaikaan varhain aamulla kesäkuussa. Havainnoija kävelee 6 km matkan ja laskee matkan varrella havaitsemansa linnut.

Laskentalinjoja on Suomessa 25 kilometrin välein. Laskennassa tarvitaan hyvää lintujen lajintuntemusta. Myös laulu- ja varoitusäänet pitää tuntea. Suomessa on laskettu noin 10 000 linjaa viimeisen 70 vuoden aikana.

Muuttajamäärien keskiarvot: Kuvaaja näyttää, kuinka monta tarkastelemasi lajin muuttavaa yksilöä on keskimäärin havaittu Hangon lintuasemalla tiettynä kalenteripäivänä. Kuvaajan avulla voit hahmottaa esimerkiksi lajin keskimääräisen kevät- ja syysmuuton ajoittumisen.

Kuvaajan arvot on laskettu jakamalla kalenteripäivän muuttajamäärien summat kyseisen kalenteripäivän havaintopäivämäärien lukumäärällä. Jotta kuvaajaa olisi helpompi tarkastella, esitetään arvot viiden päivän keskiarvoina
Paikallisten määrien keskiarvot: Kuvaaja näyttää, kuinka monta tarkastelemasi lajin paikallista yksilöä on keskimäärin havaittu Hangon lintuasemalla tiettynä kalenteripäivänä. Asemalla paikallisiksi linnuiksi tulkitaan esimerkiksi alueella pesivät linnut ja Uddskatanilla muuton aikana levähtävät linnut. Kuvaajan avulla voit hahmottaa tarkastelemasi lajin keskimääräisen kevät- ja syysmuuton ajoittumisen.

Kuvaajan arvot on laskettu jakamalla kalenteripäivän paikallismäärien summat kyseisen kalenteripäivän havaintopäivämäärien lukumäärällä. Jotta kuvaajaa olisi helpompi tarkastella, esitetään arvot viiden päivän keskiarvoina.
Runsauksien muutokset: Kuvaajassa tarkastellaan miltä lajin yksilömäärät ja muuttoajat näyttävät eri ajanjaksoilla 1979-1999, 2000-2009, 2010-2019 ja 2020-. Vertaamalla eri väristen käyrien huippuja, voit tutkia onko lajin muuttoajankohta siirtynyt ja onko lajin runsaudessa tapahtunut muutoksia.

Kuvaajassa esitetään lajin päiväkohtaiset muuttajien ja paikallisten keskirunsaudet Hangon lintuasemalla kolmella eri aikajaksolla. Päiväkohtaiset arvot on laskettu jakamalla kalenteripäivän muutto- ja paikallismäärien summat kyseisen kalenteripäivän havaintopäivämäärien lukumäärällä.
Muuton ajoittumisen mediaanipäivämäärä: Mediaani kuvaa lajin muutonajoituksen puoliväliä eli päivämäärää, jolloin puolet lajin yksilöistä on havaittu kevät- tai syysmuuttokaudella Hangon lintuasemalla. Eri ajanjaksojen mediaaneja tarkastelemalla on helpoin hahmottaa, onko lajin kevät- tai syysmuutto aikaistunut tai viivästynyt.

Lajista ja sen muuttokäyttäytymisestä riippuen, mediaani lasketaan joko muutto- tai paikallisaineistosta tai näiden yhdistelmästä.

Äänet: Stein Ø. Nilsen, XC367551. Paul Kelly, XC831270. Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 4.0