Pajulintu on pieni ja vihertävä.

Kuva Steve Garvie CC BY-SA 2.0
Pajulintu on Suomen yleisin lintu. Sitä on vaikea nähdä, mutta äänestä havaitsee helpommin.

Ómar Runólfsson, Willow Warbler – Phylloscopus trochilus – Laufsöngvari. Creative Commons BY-NC-SA-2.0

Pajulintu

(sv: lövsångare, en: Willow Warbler)

Phylloscopus trochilus

Suomen yleisin lintu, jota harva edes huomaa.

Tunnistaminen

Hyvin pieni, keväällä ja kesällä harmaanvihreä, syksyllä väriltään kellertävän vihreä. Laulu on kolmen sekunnin pituinen pehmeä vihellyssarja, joka laskee loppua kohti.

Elintavat

Syö hyönteisiä, hämähäkkejä ja muita selkärangattomia eläimiä. Poikasille hyönteisten toukat ovat tärkeää ravintoa.

Elinympäristö

Pajulintu on yksi Suomen runsaslukuisimpia pesimälajeja sekä yksi laajimmalle levinneistä lajeista. Se suosii kaikenlaisia metsiä, joissa kasvaa lehtipuita, myös tunturikoivikkoa. Pitkänmatkan muuttaja.

Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa

Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.

Ilmastonmuutos

Pajulintu on aikaistanut kevätmuuttoaan merkittävästi.

Ulkomaiden tilanne

Pajulinnun pesimäkanta Suomessa on taantunut yli 30 % viime vuosikymmenien aikana.

Elinympäristöjen muutokset talvehtimisalueilla sekä muuttoreittien varrella ovat pajulinnulle uhka. Oletettavasti myös maailmanlaajuinen hyönteiskato hankaloittaa hyönteissyöjän elämää.

Tiesitkö tämän?

Pajulintu on pitkänmatkan muuttaja ja yksi niistä pienistä varpuslinnuista, jotka muuttavat öisin. Miten niiden onnistuu suunnistaa pimeässä? Lintujen näkökyky on monipuolisempi kuin ihmisellä. Linnut näkevät ultraviolettivaloa ja nykytietämyksen mukaan aistivat myös pimeässä maan magneettikentän vaihtelun, joka on niiden sisäinen GPS-laite. Monilla linnuilla on ikään kuin sisäsyntyinen kalenteri ja kompassi: valon määrän muutos vuodenaikojen muuttuessa kertoo koska pitää lähteä, mihin suuntaan pitää lähteä ja kuinka kauan matkaa pitää tehdä. Lisäksi linnut osaavat suunnistaa tähtien avulla.

Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin

Uhanalaisuus Suomessa

2019 LC - elinvoimaiset

2015 LC - elinvoimaiset

2010 LC - elinvoimaiset

2000 LC - elinvoimaiset

Säädökset

Ei säädöksiä.

Lajin runsaus Suomessa ennen ja nyt

Kartta vasemmalla kuvaa lajin keskimääräistä runsautta ennen (vuosina 1970-89).

Kartta keskellä näyttää lajin nykytilanteen (vuosina 2010-23).

Kartta oikealla kuvaa runsauden muutosta. Lajin runsastuminen on merkitty punaisella, väheneminen sinisellä värillä.

Musta tähti kuvaa lajin maantieteellisen esiintymisen keskipistettä.

Miten runsaudet on laskettu?
Karttapisteiden arvot on laskettu lintujen linjalaskennan avulla. Yksikkönä on parien määrä yhden kilometrin matkalla. Linjalaskenta tehdään vapaaehtoisvoimin lintujen parhaaseen lauluaikaan varhain aamulla kesäkuussa. Havainnoija kävelee 6 km matkan ja laskee matkan varrella havaitsemansa linnut.

Laskentalinjoja on Suomessa 25 kilometrin välein. Laskennassa tarvitaan hyvää lintujen lajintuntemusta. Myös laulu- ja varoitusäänet pitää tuntea. Suomessa on laskettu noin 10 000 linjaa viimeisen 70 vuoden aikana.

Muuttajamäärien keskiarvot: Kuvaaja näyttää, kuinka monta tarkastelemasi lajin muuttavaa yksilöä on keskimäärin havaittu Hangon lintuasemalla tiettynä kalenteripäivänä. Kuvaajan avulla voit hahmottaa esimerkiksi lajin keskimääräisen kevät- ja syysmuuton ajoittumisen.

Kuvaajan arvot on laskettu jakamalla kalenteripäivän muuttajamäärien summat kyseisen kalenteripäivän havaintopäivämäärien lukumäärällä. Jotta kuvaajaa olisi helpompi tarkastella, esitetään arvot viiden päivän keskiarvoina.
Paikallisten määrien keskiarvot: Kuvaaja näyttää, kuinka monta tarkastelemasi lajin paikallista yksilöä on keskimäärin havaittu Hangon lintuasemalla tiettynä kalenteripäivänä. Asemalla paikallisiksi linnuiksi tulkitaan esimerkiksi alueella pesivät linnut ja Uddskatanilla muuton aikana levähtävät linnut. Kuvaajan avulla voit hahmottaa tarkastelemasi lajin keskimääräisen kevät- ja syysmuuton ajoittumisen.

Kuvaajan arvot on laskettu jakamalla kalenteripäivän paikallismäärien summat kyseisen kalenteripäivän havaintopäivämäärien lukumäärällä. Jotta kuvaajaa olisi helpompi tarkastella, esitetään arvot viiden päivän keskiarvoina.
Runsauksien muutokset: Kuvaajassa tarkastellaan miltä lajin yksilömäärät ja muuttoajat näyttävät eri ajanjaksoilla 1979-1999, 2000-2009, 2010-2019 ja 2020-. Vertaamalla eri väristen käyrien huippuja, voit tutkia onko lajin muuttoajankohta siirtynyt ja onko lajin runsaudessa tapahtunut muutoksia.

Kuvaajassa esitetään lajin päiväkohtaiset muuttajien ja paikallisten keskirunsaudet Hangon lintuasemalla kolmella eri aikajaksolla. Päiväkohtaiset arvot on laskettu jakamalla kalenteripäivän muutto- ja paikallismäärien summat kyseisen kalenteripäivän havaintopäivämäärien lukumäärällä.
Muuton ajoittumisen mediaanipäivämäärä: Mediaani kuvaa lajin muutonajoituksen puoliväliä eli päivämäärää, jolloin puolet lajin yksilöistä on havaittu kevät- tai syysmuuttokaudella Hangon lintuasemalla. Eri ajanjaksojen mediaaneja tarkastelemalla on helpoin hahmottaa, onko lajin kevät- tai syysmuutto aikaistunut tai viivästynyt.

Lajista ja sen muuttokäyttäytymisestä riippuen, mediaani lasketaan joko muutto- tai paikallisaineistosta tai näiden yhdistelmästä.

Äänet: Xeno Canto, Mikael Litsgård, XC531099. Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 4.0