-
Juhlapukuisella sinisorsakoiraalla on metallinhohtoinen vihreä pää. Nimensä laji on saanut sinisestä siipipeilistä.
-
Naaras on ruskeankirjava, nokka on oranssi ja tyvellä mustaa. Sinisorsa syö vesi- ja rantakasveja sekä vesihyönteisiä ja muita selkärangattomia.
Kuva: Satu Hiekko CC-BY-NC-ND-4.0
-
Sinisorsa pesii kaikenlaisten vesien äärellä. Se on tuttu sorsa myös puistoista.
Sinisorsa
(sv: gräsand, en: Mallard)
Anas platyrhynchos
Kesyankan kantamuoto ja tuttu sorsa myös puistoista. Ruokailee vedessä pyrstö pystyssä, mutta pedon uhatessa voi sukeltaa kokonaan pinnan alle. Kutsutaan myös heinäsorsaksi.
Tunnistaminen
Juhlapukuisella koiraalla on metallinhohtoinen vihreä pää, ruskea rinta, harmaa ruumis ja keltainen nokka. Naaras on ruskeankirjava, oranssin nokan yläharjalla vaihtelevasti mustaa kuviointia.
Nimensä sinisorsaon saanut sinisestä siipipeilistä, jota reunustaa musta ja valkea juova molemmin puolin. Siipipeili on linnun siipisulissa, joten uidessa sitä ei usein näy.
Koiraat vaihtavat kesällä höyhenpukunsa ruskeankirjavaan ”maastopukuun”, mikä onkin tarpeen, sillä linnut piilottelevat petoja lähes kuukauden lentokyvyttöminä kasvattaessaan uusia siipisulkia.
Elintavat
Monipuolinen ravinnonkäyttö. Syö vesi- ja rantakasveja, vesihyönteisiä, äyriäisiä ja muita selkärangattomia. Puolisukeltaja.
Elinympäristö
Sinisorsa pesii sekä makean että suolaisen veden ympäristöissä, erilaisilla järvillä, joenvarsilla, lammilla, jopa kaupungeissa ja saariston rehevillä merenlahdilla. Lähimuuttaja, osa kannasta talvehtii.
Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa
Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.
Yleislaji
Sinisorsa on erittäin joustava pesimä ympäristönsä ja ravintonsa suhteen, niin sanottu yleislaji eli generalisti.
Lajien vuorovaikutus
Muiden sorsien tapaan sinisorsa voi kuljettaa syömiään vesikasvien siemeniä tai jopa höyheniin tarttuneita pienikokoisia eläimiä vesistöltä toiselle. Näin ne auttavat muita lajeja levittäytymään uusille alueille.
Ilmastonmuutos
Sinisorsa on hyötynyt ilmastonmuutoksesta, entistä leudommat talvet auttavat talviselviytymisessä. Lisäksi ihmisasutusten vesistöille talveksi kerääntyvät linnut hyötyvät ruokinnasta.
Rehevöityminen
Liiallinen rehevöityminen vähentää osaa vesilinnuille tärkeistä vesikasveista sekä selkärangattomien vesieläinten määrää. Koska sinisorsan ravinto koostuu monenlaisista ravintokohteista ja se pärjää myös karummilla vesillä. Rehevöityminen ei ole haitannut sitä yhtä paljon kuin monia muita lajeja.
Tiesitkö tämän
Sinisorsien sukupuolet ovat varsin erinäköiset. Vaatimattomamman näköiset naaraat pystyvät piilottelemaan paremmin petoja haudonnan ja poikasten hoidon aikaan. Sinisorsalla kuten monilla muillakin lintulajeilla esiintyy saman sukupuolisia pareja ja homoseksuaalista käyttäytymistä.
Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin
Uhanalaisuus Suomessa
UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)
CR Äärimmäisen uhanalainen
EN Erittäin uhanalainen
VU Vaarantunut
NT Silmälläpidettävä
LC Elinvoimainen
2019 LC - elinvoimaiset
2015 LC - elinvoimaiset
2010 LC - elinvoimaiset
2000 LC - elinvoimaiset
Säädökset
EU:n lintudirektiivin II/A-liite
Lajit, joiden metsästäminen voidaan sallia koko Euroopan Unionin alueella mikäli kansallinen lainsäädäntö sallii sen. Jäsenvaltioiden on varmistettava ettei metsästys vaaranna lajin suojelutoimenpiteitä niiden levinneisyysalueella. Liitteessä on listauksen lisäksi riekon alalajit Lagopus lagopus scoticus ja L. l. hibernicus, jotka eivät esiinny Suomessa.
EU:n lintudirektiivin III/A-liite
Lajit, joiden myynti, kuljetus ja hallussa pitäminen myyntiä varten sekä elävien tai kuolleiden lintujen ja kaikkien niiden helposti tunnistettavien osien tai linnuista valmistettujen tuotteiden myytäväksi tarjoaminen ei ole kiellettyä, JOS linnut on pyydystetty tai muuten hankittu laillisella tavalla. Liitteessä on listauksen lisäksi punapyy Alectoris rufa sekä kalliopyy Alectoris barbara, jotka eivät esiinny Suomessa.
Riistalintu (Metsästyslaki 1993/615)
Metsästyslaissa luetellut riistalinnut (5§).
-
Muuttajamäärien keskiarvot: Kuvaaja näyttää, kuinka monta tarkastelemasi lajin muuttavaa yksilöä on keskimäärin havaittu Hangon lintuasemalla tiettynä kalenteripäivänä. Kuvaajan avulla voit hahmottaa esimerkiksi lajin keskimääräisen kevät- ja syysmuuton ajoittumisen.
Kuvaajan arvot on laskettu jakamalla kalenteripäivän muuttajamäärien summat kyseisen kalenteripäivän havaintopäivämäärien lukumäärällä. Jotta kuvaajaa olisi helpompi tarkastella, esitetään arvot viiden päivän keskiarvoina
-
Paikallisten määrien keskiarvot: Kuvaaja näyttää, kuinka monta tarkastelemasi lajin paikallista yksilöä on keskimäärin havaittu Hangon lintuasemalla tiettynä kalenteripäivänä. Asemalla paikallisiksi linnuiksi tulkitaan esimerkiksi alueella pesivät linnut ja Uddskatanilla muuton aikana levähtävät linnut. Kuvaajan avulla voit hahmottaa tarkastelemasi lajin keskimääräisen kevät- ja syysmuuton ajoittumisen.
Kuvaajan arvot on laskettu jakamalla kalenteripäivän paikallismäärien summat kyseisen kalenteripäivän havaintopäivämäärien lukumäärällä. Jotta kuvaajaa olisi helpompi tarkastella, esitetään arvot viiden päivän keskiarvoina.
-
Runsauksien muutokset: Kuvaajassa tarkastellaan miltä lajin yksilömäärät ja muuttoajat näyttävät eri ajanjaksoilla 1979-1999, 2000-2009, 2010-2019 ja 2020-. Vertaamalla eri väristen käyrien huippuja, voit tutkia onko lajin muuttoajankohta siirtynyt ja onko lajin runsaudessa tapahtunut muutoksia.
Kuvaajassa esitetään lajin päiväkohtaiset muuttajien ja paikallisten keskirunsaudet Hangon lintuasemalla kolmella eri aikajaksolla. Päiväkohtaiset arvot on laskettu jakamalla kalenteripäivän muutto- ja paikallismäärien summat kyseisen kalenteripäivän havaintopäivämäärien lukumäärällä.
-
Muuton ajoittumisen mediaanipäivämäärä: Mediaani kuvaa lajin muutonajoituksen puoliväliä eli päivämäärää, jolloin puolet lajin yksilöistä on havaittu kevät- tai syysmuuttokaudella Hangon lintuasemalla. Eri ajanjaksojen mediaaneja tarkastelemalla on helpoin hahmottaa, onko lajin kevät- tai syysmuutto aikaistunut tai viivästynyt.
Lajista ja sen muuttokäyttäytymisestä riippuen, mediaani lasketaan joko muutto- tai paikallisaineistosta tai näiden yhdistelmästä.
-
