Ruskosuohaukka
(sv: brun kärrhök, en: Western Marsh Harrier)
Circus aeruginosus
Eteläinen haukka pesii tiheiden ruovikoiden suojissa
Tunnistaminen
Varista selvästi suurempi, hoikkasiipinen ja pitkäpyrstöinen haukka. Sukupuolet ovat selvästi eriväriset. Koiraalla vaaleat siivet, mustat siivenkärjet ja ruskea ruumis, naaras kokoruskea, pää ja hartiat vaaleat, nuorella okrankeltainen pää, muuten kauttaaltaan tummanruskea.
Elintavat
Ravintona sammakot, pikkunisäkkäät, lintujen poikaset ja suuret hyönteiset
Elinympäristö
Ruskosuohaukka pesii rehevien lintujärvien, jokisuistojen ja merenlahtien ruovikoissa. Lähimuuttaja, osa muuttaa myös trooppiseen Afrikkaan.
Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa
Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.
Ilmastonmuutos
Ruskosuohaukka on hyötynyt ilmaston lämpenemisestä. Eteläisenä lajina se on levittäytynyt pohjoisemmaksi kasvukauden pitenemisen ja pesimäolosuhteiden paranemisen ansiosta.
Rehevöityminen
Ruskosuohaukka hyötyy vesistöjen rehevöitymisestä. Sillä on enemmän sopivia pesäpaikkoja, kun järvien ja merenlahtien yhtenäiset ruovikkoalueet sekä jokivarsien kasvillisuus ovat runsastuneet ja rantaniityt ovat kasvaneet umpeen. Rehevöityminen on mahdollisesti lisännyt myös saatavilla olevan ravinnon määrää.
Tiesitkö tämän?
Suohaukoilla koiraat ja naaraat ovat selvästi eri väriset. Naaraan ruskea väritys antaa hautovalle linnulle suojavärin.
Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin
Uhanalaisuus Suomessa
UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)
CR Äärimmäisen uhanalainen
EN Erittäin uhanalainen
VU Vaarantunut
NT Silmälläpidettävä
LC Elinvoimainen
2019 LC - elinvoimaiset
2015 LC - elinvoimaiset
2010 LC - elinvoimaiset
2000 NT - silmälläpidettävät
Säädökset
EU:n lintudirektiivin I-liite
Yhteisön tärkeinä pitämät, Suomessa esiintyvät lajit, joiden elinympäristöjä on suojeltava erityistoimin. Toimilla varmistetaan lajien eloonjääminen ja lisääntyminen niiden levinneisyysalueella (mm. Natura 2000 -alueiden perustaminen).
CITES-sopimus, liite II
CITES-sopimus sääntelee uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa, eli näiden lajien, niiden osien ja niistä valmistettujen tuotteiden tuonti ja vienti on säännelty. Sopimuksen II-liitteen lajien kansainvälinen kauppa on sallittua, mutta vaatii vientiluvan vientimaasta.
EU-lainsäädäntö koskien CITES-sopimusta, liite A
A-liitteen eläinten ja kasvien (elävien ja kuolleiden yksilöiden, niiden osien ja niitä sisältävien tuotteiden) kuljetus (vienti ja tuonti) EU:n ulkorajojen ylitse vaatii aina CITES-luvat. Luonnonvaraisten yksilöiden kaupallinen vienti ja tuonti ei ole sallittua, mutta muihin tarkoituksiin on mahdollista saada lupa. Vankeudessa syntyneille ja kasvaneille eläimille sekä keinotekoisesti kasvatetuille kasveille on usein mahdollista saada luvat myös kaupalliseen vientiin ja tuontiin, samoin jos kyse on ns. vanhoista esineistä. EU:n ja sen jäsenmaiden (kuten Suomen) sisäisessä kaupassa käytetään A-liitteen lajeille EU-todistusta, jolla annetaan poikkeuslupa kaupalliselle toiminnalle. Myös A-liitteen eläimen elävän luonnosta peräisin olevan yksilön (tai yksilön, joka ei täytä määritelmää 'vankeudessa syntynyt ja kasvanut') siirtoon tarvitaan EU-todistus vaikka kyseessä olisikin ei-kaupallinen toiminta. EU:n (myös jäsenmaan) sisäisessä elävien A-liitteen eläinten siirrossa on aina pystyttävä osoittamaan laillinen hankinta ja laillinen toiminta, joko EU-todistuksella tai muilla asiakirjoilla.