Haapana
(sv: bläsand, en: Eurasian Wigeon)
Anas penelope
Sievä ja pyöreäpäinen haapanakoiras kantaa kauniinväristä höyhenpukua.
Tunnistaminen
Pyöreä pää ja pieni harmaa mustakärkinen nokka. Juhlapukuisella koiraalla oranssi pää, keltainen otsa, vaaleanharmaa ruumis, peräpää valkoinen ja musta. Naaraalla tumman punaruskea puku. Kaikissa puvuissa valkoinen vatsa.
Koiraat muistuttavat kesällä naarasta, sillä paremmin maastoutuvasta höyhenpuvusta on sille hyötyä petojen välttelyssä – se on lähes kuukauden lentokyvytön kasvattaessaan uusia siipisulkia.
Elintavat
Ravintona vesikasvit ja ajoittain vesihyönteiset. Puolisukeltaja.
Elinympäristö
Haapana suosii monenlaisia vesistöjä, mieluisimpia ovat rantaniityt ja korterantaiset järvet. Haapana on pesimäympäristön valinnan suhteen erikoistuneempi kuin sinisorsa. Lähimuuttaja.
Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa
Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.
Ilmastonmuutos
Haapanat muuttavat keväällä Suomeen merkittävästi aikaisemmin kuin ennen. Ilmastonmuutoksen seurauksena vesistöjen jäät lähtevät aikaisemmin ja haapanat voivat saapua lähemmäs pesimäalueitaan aikaisemmin.
Rehevöityminen
Haapanan pesimämäärät ovat Suomessa vähentyneet, vesistöjen rehevöitymisen ja rantaniittyjen umpeenkasvun takia. Voimakas rehevöityminen samentaa vettä, jolloin valo ei ulotu juuri pintaa syvemmälle. Syvemmällä kasvavat kasvitkin tarvitsevat valoa, ja liika rehevöityminen vähentää haapanan suosimien ravintokasvien määrää.
Tiesitkö tämän?
Haapana on saanut nimensä koiraslinnun keskivartalon harmaasta väristä, joka muistuttaa haapapuun kuorta.Tieteellisen nimensä laji on saanut kreikan mytologian Odysseuksen vaimon Penelopen mukaan.
Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin
Uhanalaisuus Suomessa
UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)
CR Äärimmäisen uhanalainen
EN Erittäin uhanalainen
VU Vaarantunut
NT Silmälläpidettävä
LC Elinvoimainen
2019 VU - vaarantuneet
2015 VU - vaarantuneet
2010 LC - elinvoimaiset
2000 LC - elinvoimaiset
Säädökset
EU:n lintudirektiivin II/A-liite
Lajit, joiden metsästäminen voidaan sallia koko Euroopan Unionin alueella mikäli kansallinen lainsäädäntö sallii sen. Jäsenvaltioiden on varmistettava ettei metsästys vaaranna lajin suojelutoimenpiteitä niiden levinneisyysalueella. Liitteessä on listauksen lisäksi riekon alalajit Lagopus lagopus scoticus ja L. l. hibernicus, jotka eivät esiinny Suomessa.
EU:n lintudirektiivin III/B-liite
Lajit, joiden myyntiin, kuljetukseen tai hallussa pitämiseen myyntiä varten sekä elävien tai kuolleiden lintujen ja kaikkien niiden helposti tunnistettavien osien tai linnuista valmistettujen tuotteiden myytäväksi tarjoamiseen jäsenvaltiot voivat myöntää luvan, mikäli linnut on pyydystetty tai muuten hankittu laillisella tavalla. Liitteessä on lisäksi teeren alalaji Tetrao tetrix britannicus, joka ei esiinny Suomessa. Riekosta on Suomessa esiintyvän alalajin Lagopus lagopus lagopus lisäksi liitteessä alalajit L. l. scoticus ja L. l. hibernicus, jotka eivät esiinny Suomessa. Tundrahanhesta liitteessä on Suomen kautta muuttava alalaji Anser albifrons albifrons.
Riistalintu (Metsästyslaki 1993/615)
Metsästyslaissa luetellut riistalinnut (5§).
Uhanalaisten lajien esiintymien turvaaminen metsätaloudessa – Lajiturva-hankkeessa 2019–2021 laadittu lajiluettelo
Lajiturva-hankkeen 2019–2021 tavoitteena oli lisätä lajiesiintymätiedon avulla sellaisten metsän- ja luonnonhoitoratkaisujen käyttöä, joilla turvataan uhanalaisten lajien esiintymiä ja populaatioita. Hankkeessa laadittiin lajiluettelo. Lajiluettelossa on mukana vuoden 2019uhanalaisuuden arvioinnissa uhanalaiseksi (CR,EN,VU) ja silmälläpidettäväksi (NT) luokiteltuja lajeja.Lisäksi mukana on muutama lakisääteisesti suojeltu elinvoimainen (LC) laji.