Varpushaukka
(sv: sparvhök, en: Eurasian Sparrowhawk)
Accipiter nisus
Pieni ja sisukas petolintu saalistaa jopa itsensä kokoisia lintuja.
Tunnistaminen
Pieni, selvästi varista pienempi petolintu. Jalat ohuet ja tikkumaiset, rinta poikkijuovainen. Nuoret linnut ovat ruskeaselkäisiä, vanhoilla linnuilla on harmaa selkä. Koiraslinnuilla on punaruskea rinta. Hyvä tuntomerkkejä lennossa ovat pitkä pyrstö sekä lyhyet ja melko pyöreäkärkiset siivet.
Elintavat
Saalistaa ravinnokseen muita lintuja, pikkulinnuista jopa käpytikan, mustarastaan ja pulun kokoisiin lajeihin.
Elinympäristö
Varpushaukka suosii tiheitä sekametsiä, pesii lisäksi varttuneissa taimikoissa ja nuorissa harventamattomissa metsissä. Lähimuuttaja. Pieni osa kannasta talvehtii.
Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa
Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.
Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutos on vaikuttanut selvästi varpushaukan vuodenkiertoon. Varpushaukan kevätmuutto on aikaistunut, ja sen myötä myös pesinnät ovat aikaistuneet. Nuoret yksilöt lähtevät ensimmäiselle muuttomatkalleen pian itsenäistymisen jälkeen, ja näin ollen myös syysmuutto on aikaistunut. Entistä suurempi osa varpushaukoista lähtee Suomesta jo elokuun aikana.
Suojelu auttaa
Petolinnut ovat terveiden ekosysteemien ilmentäjiä, niiden hyvinvointi kertoo laajemmin elinympäristöjen hyvinvoinnista. Varpushaukan tavoin monet petolinnut ovat kärsineet luontoon päässeistä teollisista kemikaaleista. Hyönteismyrkky DDT sekä eriste- ja jäähdytysaineena käytetyt PCB-yhdisteet rikastuvat ravintoketjussa ja vaikuttavat eniten ravintoketjujen huipuilla oleviin petoihin. Esimerkiksi DDT:n kertymisen seurauksena munankuoret ohentuivat niin, että alkio kuivui tai hautoessa emon paino rikkoi munan. Myrkkyjen takia petolinnuille syntyi huomattavasti vähemmän poikasia ja pesimäkannat romahtivat. Suojelutoimet johtivat näiden aineiden laajamittaiseen kieltoon, ja petolintujen pesimäkannat alkoivat elpyä. Petolinnut toivat meille ihmisille varoittavan viestin ympäristömyrkkyjen vaaroista.
Tiesitkö tämän?
Varpushaukkakoiras voi painaa vain puolet naaraan painosta. Pesivän pariskunnan pienempi koiras on ketterämpi saalistaja ja suurempi naaras tehokkaampi pesän puolustaja. Koiras ja naaras saalistavat usein myös eri saalislajeja.
Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin
Uhanalaisuus Suomessa
UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)
CR Äärimmäisen uhanalainen
EN Erittäin uhanalainen
VU Vaarantunut
NT Silmälläpidettävä
LC Elinvoimainen
2019 LC - elinvoimaiset
2015 LC - elinvoimaiset
2010 LC - elinvoimaiset
2000 LC - elinvoimaiset
Säädökset
CITES-sopimus, liite II
CITES-sopimus sääntelee uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa, eli näiden lajien, niiden osien ja niistä valmistettujen tuotteiden tuonti ja vienti on säännelty. Sopimuksen II-liitteen lajien kansainvälinen kauppa on sallittua, mutta vaatii vientiluvan vientimaasta.
EU-lainsäädäntö koskien CITES-sopimusta, liite A
A-liitteen eläinten ja kasvien (elävien ja kuolleiden yksilöiden, niiden osien ja niitä sisältävien tuotteiden) kuljetus (vienti ja tuonti) EU:n ulkorajojen ylitse vaatii aina CITES-luvat. Luonnonvaraisten yksilöiden kaupallinen vienti ja tuonti ei ole sallittua, mutta muihin tarkoituksiin on mahdollista saada lupa. Vankeudessa syntyneille ja kasvaneille eläimille sekä keinotekoisesti kasvatetuille kasveille on usein mahdollista saada luvat myös kaupalliseen vientiin ja tuontiin, samoin jos kyse on ns. vanhoista esineistä. EU:n ja sen jäsenmaiden (kuten Suomen) sisäisessä kaupassa käytetään A-liitteen lajeille EU-todistusta, jolla annetaan poikkeuslupa kaupalliselle toiminnalle. Myös A-liitteen eläimen elävän luonnosta peräisin olevan yksilön (tai yksilön, joka ei täytä määritelmää 'vankeudessa syntynyt ja kasvanut') siirtoon tarvitaan EU-todistus vaikka kyseessä olisikin ei-kaupallinen toiminta. EU:n (myös jäsenmaan) sisäisessä elävien A-liitteen eläinten siirrossa on aina pystyttävä osoittamaan laillinen hankinta ja laillinen toiminta, joko EU-todistuksella tai muilla asiakirjoilla.
Alueellisesti uhanalainen 2020 - 4c Pohjoisboreaalinen, Metsä-Lappi
Alueellinen uhanalaisuusarviointi 2020 on tehty valtakunnallisessa arvioinnissa elinvoimaisiksi (LC) ja silmälläpidettäviksi (NT) luokitelluille sammal-, putkilokasvi-, sieni-, jäkälä-, perhos- ja lintulajeille. Alueellisesti uhanalaiseksi arvioidut lajit on merkitty luokkaan RT (Regionally Threatened).