Meidän toimintamme muokkaa ympäristöä ja vaikuttaa moniin muihin lajeihin, niin hyvässä kuin pahassa. Tähän on koottu ympäristömuutoksia ja ilmiöitä (ekologisia tekijöitä), jotka vaikuttavat lajien runsauksiin, kannanmuutoksiin ja käyttäytymiseen.
Takaisin Linturetkikoneeseen, sivulle jossa näkyvät kaikki 52 lintulajia.
Ihmisen toiminnasta aiheutuvien kasvihuonekaasujen lisääntyminen lämmittää ja muuttaa ilmastoa. Kohonneen keskilämpötilan lisäksi elämää koettelevat säiden lisääntyneet ääri-ilmiöt – helteet, kuivuus, rankkasateet, tulvat ja myrskyt. Ilmastonmuutoksen seuraukset ovat arvaamattomia. Pohjoiset alueet lämpenevät kaikkein voimakkaimmin, yli kaksi kertaa maapallon keskilämpötilaa nopeammin. Suomi…
Rehevöityminen tarkoittaa kasvien tärkeimpien ravinteiden, typen ja fosforin, kertymistä vesistöön ihmistoiminnan seurauksena. Ravinnekuormitusta tulee monista lähteistä, kuten jätevesistä, pelloilta ja metsistä ojien kautta. Rehevöityminen johtaa kasviplanktonin määrän runsastumiseen ja edelleen veden samentumiseen. Valon tunkeutuminen syvemmälle estyy, mikä haittaa joidenkin vesikasvien…
Kaupungistumisella tarkoitetaan aikaisemmin luonnontilaisemmissa ympäristöissä elävien lajien siirtymistä kaupunkiympäristöihin. Lisäksi kaupungistuminen tarkoittaa kaupunkiympäristöjen runsastumista sekä kaupunkirakenteen tiivistymistä. Linnut ja kaupungistuminen Monet lintulajit, jotka aiemmin elivät enemmän luonnontilaisissa ympäristöissä, ovat siirtyneet elämään myös kaupungeissa. Esimerkiksi Etelä-Suomessa elävät sepelkyyhky ja kanahaukka ovat…
Monet lajit viihtyvät myös ihmisen muokkaamissa maatalousympäristöissä. Nämä lajit ovat alunperin olleet aukeiden alueiden eli ruohomaiden, kosteikkojen ja suoalueiden lajeja, jotka ovat siirtyneet elämän maatalousympäristöissä. Maatalousympäristöjen lajit ovat kärsineet laajasti maanviljelyn tehostumisesta, erityisesti avo-ojien, pientareiden ja karjanlaidunnuksen vähentymisestä sekä kemiallisten…
Suomi on Euroopan metsäisin maa – Suomen maapinta-alasta kolme neljäsosaa on metsän peitossa. Suurin osa metsistämme on talouskäytössä, luonnontilaisista metsistä on vain rippeet jäljellä. Itse metsä ei hoitoa kaipaa ja luonnontilaisissa metsissä elääkin kaikkein monimuotoisin lajisto. Koska yli 90 %…
Suoalueiden ojitus sekä turpeenotto on heikentänyt Suomen suolinnustoa merkittävästi. Ojittamalla suo kuivuu ja suon tilalle kasvaa metsää, jolloin suon koko kasvillisuus ja hyönteiseliöstö muuttuu johtaen suolintujen kaikkoamiseen. Ojituksen vaikutus näkyy hyvin pitkään, eivätkä suot palaudu entiselleen ilman ennallistamista. Yli puolet…
Ulkomaiden tilanne vaikuttaa moniin myös Suomessa eläviin lajeihin. Lintulajin esiintymiseen ja runsauteen vaikuttaa elinympäristöjen tila ja ravintotilanne muuttoreiteillä tai talvehtimisalueilla. Lintujen muuttomatka on usein pitkä ja raskas. Niiden pitää löytää matkan varrelta hyviä levähdys- ja ruokailupaikkoja, jotta muuttomatka onnistuu. Myös…
Jotkut lajit ovat oppineet hyödyntämään ihmisten jätteitä, lähinnä ravinnoksi. Jätehuolto on kuitenkin muuttunut paljon viime vuosikymmeninä. Ennen jätteitä ei juuri lajiteltu ja kaatopaikat olivat enimmäkseen avokaatopaikkoja. Kaatopaikat ovat sittemmin siistiytyneet ja niiden määrä Suomessa on vähentynyt, jätehuollosta on tullut entistä…
Niin ihmisillä kuin muillakin lajeilla on monia erilaisia virus-, bakteeri- ja alkueläinperäisiä tauteja. Valtaosa taudeista on yleisiä, eivätkä aiheuta suuremmin kuolleisuutta. Tähän on koottu tauteja, jotka ovat erityisen vaarallisia joillekin tietyille lajeille tai eliöryhmille ja vaikuttavat niiden yksilömääriin merkittävästi, kuten…
Lintujen talviruokinta on Suomessa hyvin suosittua, linnuille tarjottu ruoka auttaa talvehtimaan jääneitä lintuja selviämään kovistakin pakkasista seuraavaan kevääseen. Useat varpuslinnut ovat oppineet hyödyntämään ruokintoja, joiden määrät ovat runsastuneet huomattavasti paremman talviselviytymisen ansiosta. Talitiainen, sinitiainen, pikkuvarpunen ja mustarastas ovat tästä hyviä…
Pöntötyksellä tarkoitetaan linnunpönttöjen asentamista sopiviin paikkoihin. Monet kolopesijät, jotka eivät itse tee pesäkoloaan, hyötyvät linnunpönttöjen asentamisesta metsiin ja pihapiireihin. Monet puiden koloissa pesivät lajit, jotka eivät koverra itse pesäkoloaan, kuten tali- ja sinitiainen, kirjosieppo ja leppälintu, kelpuuttavat linnunpöntön pesäpaikakseen. Vesilinnuista…
Suomessa lintujen uhanalaisuus tunnetaan kaikista lajiryhmistä parhaiten ja tilanne on huolestuttava: joka kolmas lintulaji on uhanalainen. Nykyisin lintuja uhkaavat ilmastonmuutos ja muut elinympäristön muutokset, kuten metsätalous, tehomaatalous, vesistöjen rehevöityminen, rakentaminen, maailmanlaajuinen hyönteiskato, metsästys ja ihmisen aiheuttama vaino. Miten lintuja suojellaan?…
Mikään laji ei selviä yksinään. Lajien välinen vuorovaikutus on keskeinen asia elämässä. Vuorovaikutussuhteita on erilaisia, osasta on hyötyä, osasta haittaa. Saman alueen eliöt elävät vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja muodostavat eliöyhteisön. Muutos yhden lajin levinneisyydessä tai runsaudessa voi vaikuttaa moniin muihin…
Avainlajiksi kutsutaan eliölajia, joka tarjoaa suojaa, pesäpaikkoja tai ravintoa monelle muulle lajille. Avainlaji on usein runsaslukuinen ja keskeisessä osassa koko eliöyhteisön monimuotoisuuden tai ekosysteemin toiminnan kannalta. Jos avainlaji vähenee, se johtaa usein myös siitä riippuvaisten lajien vähenemiseen tai jopa häviämiseen.…
Yleislaji on laji, joka on joustava elinympäristönsä tai ravintonsa suhteen. Se pystyy elämään monenlaisissa elinympäristöissä ja hyödyntämään erilaisia ravinnonlähteitä. Elinympäristön tai eliöyhteisön muutokset eivät kovin herkästi vaikuta yleislajiin. Yleislajin vastakohta on spesialisti, eli erikoistunut laji, joka on hyvin valikoiva ja…
Linnut, jotka eivät muuta ovat paikkalintuja. Paikkalinnut viettävät talvensa pesimäalueiden läheisyydessä. Jotkut niistä, kuten kuukkeli, viettää koko elämänsä samassa metsässä. Toiset paikkalinnut liikkuvat enemmän, ja voivat nuorina lintuina muuttaa pidempiä matkoja uusille pesimäpaikoille (esim. hömötiainen) tai vaeltaa ravinnon perässä, kuten…
Muuttolinnut pesivät Suomessa, mutta talvehtivat etelässä. Lähimuuttajat talvehtivat etelämpänä Euroopassa ja Välimerellä. Lähimuuttajia voi talvehtia Suomessa yksittäisiä lintuja tai suuriakin määriä lajin yksilöitä. Muuttolintujen selviytymiseen vaikuttaa elinympäristöjen tila ja ravintotilanne muuttoreiteillä ja talvehtimisalueilla. Lue lisää aiheista Ilmastonmuutos ja Ulkomaiden tilanne.
Muuttolinnut pesivät Suomessa, mutta talvehtivat etelässä. Pitkänmatkan muuttajat eli kaukomuuttajat viettävät talvensa trooppisessa Afrikassa tai Aasiassa. Pitkänmatkan muuttajan havaitseminen Suomessa talvella on hyvin poikkeuksellista. Jotta pitkä muuttomatka onnistuu normaalisti, täytyy reitin varrella olla useita hyviä levähdysalueita. Muuttolintujen selviytymiseen vaikuttaa elinympäristöjen…
Vaeltavalla eli nomadilla lajilla yksilöiden muuttokäyttäytyminen on epäsäännöllistä. Esimerkiksi joinakin vuosina ne voivat liikkua suurina määrinä, mutta toisina pysyä aloillaan. Voimakkaasti nomadeilla lintulajeilla yksilöt eivät asetu pesimään tai talvehtimaan vakituiseen paikkaan. Ne saattavat pesiä satojen kilometrien päässä edellisestä pesimäpaikasta, tai…
Uhanlaisuus tarkoittaa, että lajin olemassaolo on uhattuna ja se on vaarassa hävitä. Joka yhdeksäs laji on Suomessa uhanalainen. Enemmistö näistä lajeista elää metsissä sekä perinneympäristöissä, kuten niityillä ja laidunmailla. Suomessa todella tiedetään miten lajeilla menee. Suomessa laaditut uhanalaisarviot eli Punaiset…