Meidän toimintamme muokkaa ympäristöä ja vaikuttaa moniin muihin lajeihin, niin hyvässä kuin pahassa. Tähän on koottu ympäristömuutoksia ja ilmiöitä (ekologisia tekijöitä), jotka vaikuttavat lajien runsauksiin, kannanmuutoksiin ja käyttäytymiseen. Viimeisenä listalla on Linnut suomalaisessa kansanperinteessä.
Ympäristömuutokset ja ilmiöt
Ilmastonmuutos
Ihmisen toiminnasta aiheutuvien kasvihuonekaasujen lisääntyminen lämmittää ja muuttaa ilmastoa. Kohonneen keskilämpötilan lisäksi elämää koettelevat säiden lisääntyneet ääri-ilmiöt – helteet, kuivuus, rankkasateet, tulvat ja myrskyt. Ilmastonmuutoksen seuraukset ovat arvaamattomia. Pohjoiset alueet lämpenevät kaikkein voimakkaimmin, yli kaksi kertaa maapallon keskilämpötilaa nopeammin. Suomi…
Maatalous
Monet lajit viihtyvät myös ihmisen muokkaamissa maatalousympäristöissä. Nämä lajit ovat alunperin olleet aukeiden alueiden eli ruohomaiden, kosteikkojen ja suoalueiden lajeja, jotka ovat siirtyneet elämän maatalousympäristöissä. Maatalousympäristöjen lajit ovat kärsineet laajasti maanviljelyn tehostumisesta, erityisesti avo-ojien, pientareiden ja karjanlaidunnuksen vähentymisestä sekä kemiallisten…
Metsätalous
Suomi on Euroopan metsäisin maa – Suomen maapinta-alasta kolme neljäsosaa on metsän peitossa. Suurin osa metsistämme on talouskäytössä, luonnontilaisista metsistä on vain rippeet jäljellä. Itse metsä ei hoitoa kaipaa ja luonnontilaisissa metsissä elääkin kaikkein monimuotoisin lajisto. Koska yli 90 %…
Soiden käsittely
Noin kolmannes Suomen maa-alasta on suota tai turvepohjaisia metsiä. Tästä alasta noin puolet on ojitettu metsätalouskäyttöön, noin 3 % muokattu peltomaaksi ja vajaa prosentti otettu turvetuotantoon. Valtaosa luonnontilaisista soistamme sijaitsee Pohjois-Suomessa, kun taas Etelä-Suomessa niitä on jäljellä enää niukasti. Soiden…
Rehevöityminen
Rehevöityminen tarkoittaa kasvien tärkeimpien ravinteiden, typen ja fosforin, kertymistä vesistöön ihmistoiminnan seurauksena. Ravinnekuormitusta tulee monista lähteistä, kuten jätevesistä, pelloilta ja metsistä ojien kautta. Rehevöityminen johtaa kasviplanktonin määrän runsastumiseen ja edelleen veden samentumiseen. Valon tunkeutuminen syvemmälle estyy, mikä haittaa joidenkin vesikasvien…
Kaupungistuminen
Kaupungistumisella tarkoitetaan aikaisemmin luonnontilaisemmissa ympäristöissä elävien lajien siirtymistä kaupunkiympäristöihin. Lisäksi kaupungistuminen tarkoittaa kaupunkiympäristöjen runsastumista sekä kaupunkirakenteen tiivistymistä. Linnut ja kaupungistuminen Monet lintulajit, jotka aiemmin elivät enemmän luonnontilaisissa ympäristöissä, ovat siirtyneet elämään myös kaupungeissa. Esimerkiksi Etelä-Suomessa elävät sepelkyyhky ja kanahaukka ovat…
Ulkomaiden tilanne
Ulkomaiden tilanne vaikuttaa moniin myös Suomessa eläviin lajeihin. Lintulajin esiintymiseen ja runsauteen vaikuttaa elinympäristöjen tila ja ravintotilanne muuttoreiteillä tai talvehtimisalueilla. Lintujen muuttomatka on usein pitkä ja raskas. Niiden pitää löytää matkan varrelta hyviä levähdys- ja ruokailupaikkoja, jotta muuttomatka onnistuu. Myös…
Jätehuolto
Jotkut lajit ovat oppineet hyödyntämään ihmisten jätteitä, lähinnä ravinnoksi. Jätehuolto on kuitenkin muuttunut paljon viime vuosikymmeninä. Ennen jätteitä ei juuri lajiteltu ja kaatopaikat olivat enimmäkseen avokaatopaikkoja. Kaatopaikat ovat sittemmin siistiytyneet ja niiden määrä Suomessa on vähentynyt, jätehuollosta on tullut entistä…
Taudit
Niin ihmisillä kuin muillakin lajeilla on monia erilaisia virus-, bakteeri- ja alkueläinperäisiä tauteja. Valtaosa taudeista on yleisiä, eivätkä aiheuta suuremmin kuolleisuutta. Tähän on koottu tauteja, jotka ovat erityisen vaarallisia joillekin tietyille lajeille tai eliöryhmille ja vaikuttavat niiden yksilömääriin merkittävästi, kuten…
Kotipihan luontoteot
Oman kodin tai kesämökin pihapiirissä voi auttaa pölyttäjiä monin tavoin. Alla on esitelty erilaisia keinoja parantaa tavanomaisten pölyttäjälajien elinoloja. Monet näistä toimista tukevat samalla muutakin lähiluonnon kasvi- tai eläinlajistoa. Tarkempia ohjeita luonnonmukaisen pihan hoitamiseen löytyy sekä verkosta että opaskirjoista. Anna…
Ruokinta
Lintujen talviruokinta on Suomessa hyvin suosittua, linnuille tarjottu ruoka auttaa talvehtimaan jääneitä lintuja selviämään kovistakin pakkasista seuraavaan kevääseen. Useat varpuslinnut ovat oppineet hyödyntämään ruokintoja, joiden määrät ovat runsastuneet huomattavasti paremman talviselviytymisen ansiosta. Talitiainen, sinitiainen, pikkuvarpunen ja mustarastas ovat tästä hyviä…
Pöntötys
Pöntötyksellä tarkoitetaan linnunpönttöjen asentamista sopiviin paikkoihin. Monet kolopesijät, jotka eivät itse tee pesäkoloaan, hyötyvät linnunpönttöjen asentamisesta metsiin ja pihapiireihin. Monet puiden koloissa pesivät lajit, jotka eivät koverra itse pesäkoloaan, kuten tali- ja sinitiainen, kirjosieppo ja leppälintu, kelpuuttavat linnunpöntön pesäpaikakseen. Vesilinnuista…
Suojelu auttaa
Suomi on sitoutunut turvaamaan luonnon monimuotoisuutta. YK:n yleiskokouksessa Rio de Janeirossa 1993 laadittiin keskeisin maapallon elämän monimuotoisuutta turvaava sopimus, biodiversiteettisopimus. Sen on allekirjoittanut 197 osapuolta, mukaan lukien Suomi. Lintujen suojelu Lainsäädäntö ja kansainväliset sopimukset ovat tärkeitä, kuten Euroopan unionin lintudirektiivi…
Lajien vuorovaikutus
Mikään laji ei elä luonnossa yksinään, vaan yhdessä monen muun lajin kanssa. Lajien välinen vuorovaikutus on keskeinen asia elämässä. Vuorovaikutussuhteita on erilaisia; osasta on lajille hyötyä, osasta taas haittaa. Saman alueen eliöt elävät vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja muodostavat eliöyhteisön. Muutos…
Avainlaji
Avainlajiksi kutsutaan eliölajia, joka tarjoaa suojaa, pesäpaikkoja tai ravintoa monelle muulle lajille. Avainlaji on usein runsaslukuinen ja keskeisessä osassa koko eliöyhteisön monimuotoisuuden tai ekosysteemin toiminnan kannalta. Jos avainlaji vähenee, se johtaa usein myös siitä riippuvaisten lajien vähenemiseen tai jopa häviämiseen.…
Yleislaji
Yleislaji eli generalisti on laji, joka on joustava elinympäristönsä tai ravintonsa suhteen. Se pystyy elämään monenlaisissa elinympäristöissä ja hyödyntämään erilaisia ravinnonlähteitä. Elinympäristön tai eliöyhteisön muutokset eivät kovin herkästi vaikuta yleislajiin. Yleislajin vastakohta on spesialisti, eli erikoistunut laji, joka on hyvin…
Erikoistunut laji
Erikoistunut laji eli spesialisti on hyvin valikoiva ja tiukka elinympäristönsä tai ravintonsa suhteen. Niitä se hyödyntää tehokkaasti ja siksi erikoistuminen on sen valtti. Vastakohta erikoistuneelle lajille on yleislaji eli generalisti, joka on joustava elinympäristönsä tai ravintonsa suhteen. Elinympäristön tai eliöyhteisön…
Paikkalintu
Linnut, jotka eivät muuta ovat paikkalintuja. Paikkalinnut viettävät talvensa pesimäalueiden läheisyydessä. Jotkut niistä, kuten kuukkeli, viettää koko elämänsä samassa metsässä. Toiset paikkalinnut liikkuvat enemmän, ja voivat nuorina lintuina muuttaa pidempiä matkoja uusille pesimäpaikoille (esim. hömötiainen) tai vaeltaa ravinnon perässä, kuten…
Lähimuuttaja
Muuttolinnut pesivät Suomessa, mutta talvehtivat etelässä. Lähimuuttajat talvehtivat etelämpänä Euroopassa ja Välimerellä. Lähimuuttajia voi talvehtia Suomessa yksittäisiä lintuja tai suuriakin määriä lajin yksilöitä. Muuttolintujen selviytymiseen vaikuttaa elinympäristöjen tila ja ravintotilanne muuttoreiteillä ja talvehtimisalueilla. Lue lisää aiheista Ilmastonmuutos ja Ulkomaiden tilanne.
Pitkänmatkanmuuttaja
Muuttolinnut pesivät Suomessa, mutta talvehtivat etelässä. Pitkänmatkan muuttajat eli kaukomuuttajat viettävät talvensa trooppisessa Afrikassa tai Aasiassa. Pitkänmatkan muuttajan havaitseminen Suomessa talvella on hyvin poikkeuksellista. Jotta pitkä muuttomatka onnistuu normaalisti, täytyy reitin varrella olla useita hyviä levähdysalueita. Muuttolintujen selviytymiseen vaikuttaa elinympäristöjen…
Vaeltava laji
Vaeltavalla eli nomadilla lajilla yksilöiden muuttokäyttäytyminen on epäsäännöllistä. Esimerkiksi joinakin vuosina ne voivat liikkua suurina määrinä, mutta toisina pysyä aloillaan. Voimakkaasti nomadeilla lintulajeilla yksilöt eivät asetu pesimään tai talvehtimaan vakituiseen paikkaan. Ne saattavat pesiä satojen kilometrien päässä edellisestä pesimäpaikasta, tai…
Uhanalaisuus
Uhanlaisuus tarkoittaa, että lajin olemassaolo on uhattuna ja se on vaarassa hävitä. Joka yhdeksäs laji on Suomessa uhanalainen. Enemmistö näistä lajeista elää metsissä sekä perinneympäristöissä, kuten niityillä ja laidunmailla. Suomessa todella tiedetään miten lajeilla menee. Suomessa laaditut uhanalaisarviot eli Punaiset…
Kansanperinne
Linnut kansanperinteessä Ihmisen suhde lintuihin on erityinen. Vaikka linnut ovat villieläimiä, ne päästävät ihmisen lähelleen. Niiden kauneus ja laulu hurmaa, niiden lentokyky kiehtoo. Voi kun minäkin osaisin lentää, voi kun pääsisin pakoon tai näkemään maailmaa kuten linnut. Tarinoissa, myyteissä ja…