-
Naurulokilla on tummanruskea pää vain kesällä.
-
Naurulokin nokka ja jalat ovat tummanpunaiset.
-
Talvella aikuisen naurulokin pää on lähes valkoinen.
-
Naurulokit pesivät suurina yhdyskuntina.
Kuva: Satu Hiekko CC-BY-NC-ND
Naurulokki
(sv: skrattmås, en: Black-headed Gull)
Larus ridibundus
Mustapäiset lokit kerääntyvät torille ruuan toivossa, mutta pesivät syrjäisemmillä rannoilla.
Tunnistaminen
Naurulokki on pienikokoinen lokki, jolla on vain kesäisin tummanruskea pää, vaaleanharmaa selkä, muuten se on valkoinen. Naurulokin nokka ja jalat ovat tummanpunaiset.
Elintavat
Naurulokki syö kastematoja ja muita selkärangattomia sekä pikkukaloja. Se etsii ravintoa myös kaatopaikoilta, satamista ja toreilta.
Elinympäristö
Naurulokki pesii rehevillä järvillä, merenlahdilla ja saaristoissa. Se etsii syötävää kaupungeista ja pelloilta kaukanakin pesimäpaikoista. Naurulokki pesii suurissa yhdyskunnissa, joissa voi olla jopa tuhansia yksilöitä. Lähimuuttaja.
Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa
Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.
Avainlaji
Kun suuri määrä naurulokkeja pesii vieri vieressä, onnistuu pesien ja poikasten suojeleminen pedoilta helpommin. Naurulokkien suojaan hakeutuvat monet muutkin vesilinnut, kuten tukkasotka.
Lajien vuorovaikutus
Ihmisen mukana levinneet vieraat pedot, minkki ja supikoira, saalistavat naurulokkeja. Saalistus voi hävittää kokonaisia naurulokkiyhdyskuntia.
Taudit
Lintuinfluenssa on lintujen virustauti, jota esiintyy erityisesti vesilinnuilla. Linnuille vakava virus sairastutti ja tappoi Suomessa naurulokkeja vuonna 2023.
Ilmastonmuutos
Naurulokit muuttavat keväällä Suomeen entistä aikaisemmin ja pääsevät aloittamaan myös pesinnän aikaisemmin. Myös syysmuutto on aikaistunut ja naurulokit lähtevät syysmuutolle jo heinäkuussa, heti pesinnän jälkeen.
Tiesitkö tämän?
Naurulokkien syksy alkaa jo keskellä kesää! Hangon lintuasemalla talvehtimisalueilleen matkaavia naurulokkeja nähdään jo heinäkuun alussa. Muuttokausi on pitkä ja yksittäisiä lintuja jää eteläiseen Suomeen myös talvehtimaan.
Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin
Uhanalaisuus Suomessa
UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)
CR Äärimmäisen uhanalainen
EN Erittäin uhanalainen
VU Vaarantunut
NT Silmälläpidettävä
LC Elinvoimainen
2019 VU - vaarantuneet
2015 VU - vaarantuneet
2010 NT - silmälläpidettävät
2000 VU - vaarantuneet
Säädökset
Uhanalaiset lajit (LSA 1997/160, liite 4 2021/521)
Luonnonsuojeluasetuksella voidaan säätää uhanalaiseksi lajiksi sellainen luonnonvarainen eliölaji, jonka luontainen säilyminen Suomessa on vaarantunut.
EU:n lintudirektiivin muuttolinnut
Suomessa säännöllisesti esiintyvät muuttavat lajit, joiden suojelemiseksi on toteutettava vastaavat toimenpiteet kuin liitteen I lajeille (mm. Natura 2000 -alueiden perustaminen).