Viherpeippo
(sv: grönfink, en: European Greenfinch)
Carduelis chloris
Herkkä lintu loistaudille, mikä koitui monen kauniin vihreän peipon kohtaloksi.
Tunnistaminen
Viherpeippo on varpusen kokoinen, tukeva ja vahvanokkainen. Viherpeippojen väritys vaihtelee kirkkaan vihreästä harmaanruskeaan. Siiven ulkoreunalla erottuu selkeästi pitkä keltainen juova. Peippoon ja varpuseen verrattuna viherpeipolla on lyhyempi pyrstö ja suurempi pää.
Elintavat
Viherpeippo syö kesäisin selkärangattomia eläimiä, pesimäkauden ulkopuolella siemeniä. Viherpeippo vierailee usein linturuokinnoilla.
Elinympäristö
Viherpeippo pesii taajamissa, maaseudulla, kaupungeissa, hakkuuaukeilla ja saaristossa. Lyhyen matkan muuttaja, suuri osa talvehtii Suomessa.
Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa
Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.
Taudit
Trikomonoosi on lintujen tauti, jonka aiheuttaa Trichomonas gallinae -alkueläin. Peippolinnuille, erityisesti viherpeipoille, trikomonoosi voi olla vakava tauti. Suomeen tauti saapui vuonna 2008, levisi etenkin ruokintapaikoilla koko viherpeippojen levinneisyysalueelle ja aiheutti suurta kuolleisuutta. Taudin vuoksi viherpeippojen määrä Suomessa romahti, useampi kuin neljä viidestä viherpeiposta kuoli. Sen jälkeen tautia on todettu maassamme paikallisina epidemioina vuosittain, yleensä loppukesällä ja syksyllä, jolloin peippolintutiheydet ovat suurimmillaan.
Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutos edesauttaa viherpeipon pesimäkannan romahtamisen aiheuttaneen trikomonoosi-loistaudin leviämistä. Loinen ei kestä pakkasta, joten se on päässyt leviämään tehokkaasti leutojen talvien ansiosta mm. ruokintapaikoilla, joissa linnut kerääntyvät yhteen isompina määrinä.
Ruokinta
Viherpeippojen pesimäkanta kasvoi voimakkaasti 1970-luvulta 1990-luvulle, viherpeippo hyötyi etenkin talviruokinnoista. Tuona aikana viherpeippo runsastui verrattain samaa tahtia kuin tali- ja sinitiainenkin.
Tiesitkö tämän?Viherpeippo on kevään ensimmäisiä pesiviä pikkulintuja Suomessa. Se tekee pesänsä tavallisesti katajaan tai kuuseen ja voi aloittaa munimisen jo maaliskuussa. Naaras munii ja hautoo usein 5 vaaleaa, pilkullista munaa, joista poikaset kuoriutuvat vajaan parin viikon päästä. Myös koiras osallistuu poikasten ruokintaan, jotka jättävät pesän parin viikon ikäisinä. Viherpeippo pesii tavallisesti kahdesti, joskus kolmasti pesimäkauden aikana.
Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin
Uhanalaisuus Suomessa
UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)
CR Äärimmäisen uhanalainen
EN Erittäin uhanalainen
VU Vaarantunut
NT Silmälläpidettävä
LC Elinvoimainen
2019 EN - erittäin uhanalaiset
2015 VU - vaarantuneet
2010 LC - elinvoimaiset
2000 LC - elinvoimaiset
Säädökset
Uhanalaiset lajit (LSA 1997/160, liite 4 2021/521)
Luonnonsuojeluasetuksella voidaan säätää uhanalaiseksi lajiksi sellainen luonnonvarainen eliölaji, jonka luontainen säilyminen Suomessa on vaarantunut.