Merimetso on suuri musta lintu, joka pesii merellä saaristossa.

Oric1 / Jean-Luc, Cormoran. Creative Commons BY-NC-SA-2.0
Merimetso vaikuttaa pesimäsaariensa luontoon. Vaikka puut kuolevat, kasvillisuus runsastuu ja elämä kukoistaa lopulta lintujen siirtyessä pesimään muualle.

Kuva CC0
Merimetso on kokosukeltaja. Se kalastaa särkikaloja, ahvenia, kivinilkkoja ja kolmipiikkejä.

Kuva CC0

Merimetso

(sv: storskarv, en: Great Cormorant)

Phalacrocorax carbo

Pesimäluodot ovat aavemaisia – mustat linnut istuvat kuolleiden puiden oksilla, mutta saaristoluonto kiittää paluumuuttajia!

Tunnistaminen

Merimetso on suuri musta lintu, jonka poskessa on valkoista. Sillä on pitkä kaula ja pyrstö ja koukkupäinen nokka. Merimetso on pelikaanien sukulainen.

Elintavat

Merimetso syö kaloja. Sen tärkeimpiä saalislajeja ovat särkikalat, kivinilkka, ahven ja kolmipiikki. Kokosukeltaja.

Elinympäristö

Merimetso pesii merensaariston luodoilla ja saarilla. Se pesii yhdyskunnissa, joissa jopa sadat parit rakentavat pesät vierekkäin. Lähimuuttaja.

Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa

Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.

Avainlaji

Merimetso vaikuttaa pesimäsaariensa luontoon. Jos saarella kasvaa puita, ne kuolevat ensimmäisenä merimetsojen ulosteen vuoksi. Silti vain harva kasvilaji häviää luodolta. Pesimäalueen reunoilla ja pesinnän jälkeen monet kukat puhkeavat kukkaan. Useat eri lintulajit pesivät merimetsoyhdyskuntien suojissa.

Lajien vuorovaikutus

Merimetsosta on tullut merikotkalle tärkeä saalislaji, eikä merimetsojen määrä enää lisäänny. Merikotkat saavat ne vaihtamaan useammin pesimäluotoa. On tutkittu juttu, että merimetsot eivät laajemmin vaikuta ravintokalojensa määriin.

Rehevöityminen

Merimetso on hyötynyt Itämeren rehevöitymisestä. Merimetsoilla on enemmän ruokaa, sillä särkikalat runsastuvat rehevissä vesistöissä.

Suojelu auttaa

Merimetso on runsastunut Suomessa huomattavasti, kun sitä ei enää vainota ja metsästetä. Merimetso hävisi Itämereltä lähes sadaksi vuodeksi, mutta palasi.

Tiesitkö tämän?

Merimetso on runsastunut nopeasti ja herättää ihmisissä ennakkoluuloja. Jotkut pelkäävät sen syövän ihmisten ruuaksi käyttämät kalat tai tappavan pesimäluodon elämän. Se on kuitenkin alkuperäisille asuinsijoilleen palannut laji, eikä aiheuta haittaa kalakannoille. Luotojenkin elämä alkaa kukoistaa linnut lähdettyä.

Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin

Uhanalaisuus Suomessa

2019 LC - elinvoimaiset

2015 LC - elinvoimaiset

2010 LC - elinvoimaiset

2000 NE - arvioimatta jätetyt

Säädökset

Ei säädöksiä.