Kirjosieppo

Lajien vuorovaikutus 

Kirjosieppo kilpailee samoista pesäkoloista sini- ja talitiaisen kanssa. Enimmäkseen Suomessa talvehtivat tiaiset ovat keväällä ajoissa varaamassa sopivia pesäpaikkoja, kun kirjosieppo vasta palailee muuttomatkaltaan trooppisesta Afrikasta. Kirjosieppo voi kuitenkin onnistua valtaamaan kilpailijan pesän ja munia jopa tiaisen munien päälle, mikäli tiaisemo ei ole vielä aloittanut haudontaa. Kilpailusta on haittaa molemmille lajeille, se vie resursseja molemmilta.

Ilmastonmuutos 

Ilmastonmuutos voi olla kirjosiepolle uhka. Lämpiminä keväinä tiaiset aloittavat pesintänsä selkeästi aikaisemmin, ennen kuin kirjosiepot ovat ehtineet edes saapua pesimäpaikoille. Tällöin kirjosieppojen pesänvaltaus ei enää onnistu ja ne joutuvat valitsemaan heikompilaatuisen pesimäpaikan. Ilmastonmuutoksen myötä säiden ääri-ilmiöt lisääntyvät, ja kirjosiepolle pesimäaikaiset rankkasateet aiheuttavat hankaluuksia poikasten ruokinnassa.

Metsätalous

Kirjosieppo tarvitsee joko luonnonkolon tai linnunpöntön pesäpaikakseen. Tehometsätalous on vähentänyt lahopuiden sekä luonnonkolojen määrää, ja uhkaa kirjosieppoja niillä alueilla, missä ei ole tarjolla linnunpönttöjä. Kirjosieppo onkin suojelualueilla yleisempi pesimälintu kuin talousmetsässä, jossa kolopuita on vähän.

Pöntötys

Kirjosieppo hyötyy ihmisten rakentamista linnunpöntöistä, sillä luonnonkolot ovat vähentyneet metsätalouden myötä.

Tiesitkö tämän?

Kirjosieppoon ovela pesänvaltaaja, joka usein valtaa tiaisten asuttaman pöntön heittämällä puunkuorenpalasia tiaisten munien päälle, eikä tiainen enää tunnista pesäänsä. Aina ei oveluuskaan riitä, sillä kirjosieppo saattaa saada valtausyrityksessä niin pahasti turpaansa tiaiselta, että henki lähtee. Jos pihapiirissä on useampi pönttö, kannattaa yhden tai kahden pöntön suuaukko sulkea alkukeväästä aikaisemmin pesivältä tiaiselta ja avata vasta toukokuun alussa, jolloin kirjosiepolle on pesäpaikka valmiina!