Kirjosieppo- koiraalla on musta selkäpuoli ja päälaki. Siivellä laaja yhtenäinen valkea laikku.

Tatiana Bulyonkova, Ficedula hypoleuca. Creative Commons BY-NC-SA-2.0
Kirjosieppolle kelpaa pesäpaikaksi linnunpöntöt tai luonnonkolot. Kuvassa haarmaasävyinen naaras.

Jonne von Hertzen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen Ei-Muutoksia 4.0

Kirjosieppo

(sv: svartvit flugsnappare, en: European Pied Flycatcher)

Ficedula hypoleuca

Eloisa pihapiirien pikkulintu, joka sieppailee hyönteisiä ilmasta. Käyttää ovelia kikkoja pesänvaltauksessa.

Tunnistaminen

Kirjosieppokoiraalla on musta selkä ja päälaki, alapuoli on valkoinen. Siivessä on iso valkea laikku. Kirjosiepponaaraan selkäpuoli on ruskea ja siipilaikku on pienempi.

Elintavat

Kirjosieppo on hyönteissyöjä, joka syö niin lentäviä hyönteisiä kuin toukkiakin. Poikasille hyönteisten toukat ovat tärkeää ravintoa.

Elinympäristö

Kirjosieppo pesii koko maassa kaikenlaisissa metsissä, puistoissa ja pihapiireissä. Kirjosieppo on kolopesijä, joten se tarvitsee luonnonkolon tai sopivan linnunpöntön. Pitkänmatkan muuttaja, talvehtii Afrikassa. Kirjosieppo muuttaa öisin.

Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa

Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.

Lajien vuorovaikutus

Kirjosieppo kilpailee samoista pesäkoloista sini- ja talitiaisen kanssa. Enimmäkseen Suomessa talvehtivat tiaiset ovat keväällä ajoissa varaamassa sopivia pesäpaikkoja, kun kirjosieppo vasta palailee muuttomatkaltaan trooppisesta Afrikasta.

Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos voi olla kirjosiepolle uhka. Lämpiminä keväinä tiaiset aloittavat pesintänsä niin aikaisin, etteivät kirjosiepot ole ehtineet vielä saapua Suomeen. Tällöin kirjosieppojen ei enää onnistu valtaamaan pesää, ja ne joutuvat tyytymään huonompaan pesäpaikkaan. Ilmastonmuutoksen myötä yleistyvät rankkasateet aiheuttavat kirjosiepolle hankaluuksia poikasten ruokinnassa.

Metsätalous

Tehometsätalous on uhka kirjosiepolle, joka tarvitsee joko luonnonkolon tai linnunpöntön pesäpaikakseen. Tehometsätalouden myötä lahopuiden sekä luonnonkolojen määrä metsissä on vähentynyt.

Pöntötys

Kirjosieppo hyötyy ihmisten rakentamista linnunpöntöistä, sillä luonnossa kolopuut ovat vähentyneet metsätalouden myötä.

Tiesitkö tämän?

Kirjosieppo on ovela pesänvaltaaja, joka usein valtaa tiaisten asuttaman pöntön heittämällä puunkuorenpalasia tiaisten munien päälle, eikä tiainen enää tunnista pesäänsä. Kirjosieppo voi onnistua valtaamaan pesän ja munia tiaisen munien päälle, mikäli tiaisemo ei ole vielä aloittanut haudontaa.

Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin

Eliöryhmät

Linnut

Uhanalaisuus Suomessa

2019 LC - elinvoimaiset

2015 LC - elinvoimaiset

2010 LC - elinvoimaiset

2000 LC - elinvoimaiset

Säädökset

Ei säädöksiä.