Harjusinisiipi

Tämän uhanalaisen sinisiiven voit nähdä vain Säkylänharjulla. Muurahaiset suojelevat sokerilientä tarjoavia toukkia pedoilta.

Miltä näyttää?

Harjusinisiipi on vaikea erottaa muista sinisiivistä, mutta Suomessa sitä esiintyy vain Säkylänharjulla, mikä helpottaa tunnistamista. Koiraan siivet ovat yläpuolelta kirkkaan siniset. Naaraan siivet ovat tummanruskeat, mutta tyvellä näkyy usein hitusen sinistä. Siivet ovat alta sinertävän harmaat, mustatäpläiset. Takasiipien alapintaa reunustavassa täplärivissä on mukana oranssit laikut – ei kuitenkaan sinistä väriä, kuten kangassinisiivellä.

Missä elää?

Harjusinisiipi on hyvin vaativa laji, joka viihtyy vain avoimilla ja aurinkoisilla harjuilla. Sitä tavataan karuilla harjurinteillä ja hylätyissä hiekkakuopissa, joissa kasvaa sen toukkien ravintokasvia kangasajuruohoa.

Milloin lentää?

Aikuiset perhoset lentävät runsaimmillaan kesäkuun alussa. Ensimmäisiä yksilöitä nähdään toukokuun lopulla, ja viimeisiä heinäkuun alussa.

Mitä toukka syö?

Toukat syövät vain kangasajuruohoa. Tätä kasvia kasvaa vain tietyillä paikoilla, joten sopivia elinalueita on harjusinisiivelle vain vähän.

Miten talvehtii?

Talvehtii toukkana (4. toukkavaihe), joka koteloituu keväällä. Kotelovaihe kestää pari viikkoa.

Syvemmälle lajin maailmaan

Metsätalous uhkaa elinpaikkoja

Harjusinisiiven uhanalaisuus johtuu ennen kaikkea metsätaloudesta. Ennen karut harjut jätettiin vähemmälle huomiolle, mutta nykyisin ne ovat osa aktiivista puuntuotantoa. Harjumaastoja on lisäksi hävinnyt soranoton takia.

Suojelu pitää harjut avoimina

Harjusinisiipi on rauhoitettu laji, ja sen ainoalla elinalueella Säkylänharjulla on tehty paljon suojelutoimia. Alue on osa Natura 2000 -verkostoa. Yllättävää kyllä, myös varuskunta-alueen toiminta hyödyttää perhosta: raskaiden ajoneuvojen kulku ja maastopalot pitävät harjun avoimena ja estävät metsittymistä.

Yhteistyötä muurahaisten kanssa

Harjusinisiiven toukat tekevät erikoista yhteistyötä muurahaisten kanssa. Niillä on elimet, joilla ne houkuttelevat muurahaisia ja tarjoavat niille sokerilientä. Vastalahjaksi muurahaiset suojelevat toukkia petohyönteisiltä. Monet muutkin sinisiivet maailmalla tekevät samanlaista yhteistyötä.

Erikoistunut laji

Harjusinisiiven toukat voivat syödä vain kangasajuruohoa, ja naaras munii yleensä vain paljaalla hiekalla kasvaville versolle. Siksi sopivia lisääntymispaikkoja on hyvin vähän, ja laji on erittäin haavoittuvainen ympäristön muutoksille.

Äärimmäisen uhanalainen

Harjusinisiipi on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi. Suomessa sillä on enää yksi esiintymä Säkylässä, joten sen häviämisen riski on suuri. Muualla maailmassa, kuten Venäjällä ja Kaukoidässä, se on kuitenkin paljon yleisempi.