-
bläsand – Anas penelope
Ómar Runólfsson, Eurasian Wigeon – Anas penelope – Rauðhöfðaönd. Creative Commons BY-NC-SA-2.0
Ómar Runólfsson, Creative Commons Erkännande-IckeKommersiell-DelaLika 2.0
Bläsand
(fi: haapana, en: Eurasian Wigeon)
Anas penelope
Sievä ja pyöreäpäinen haapanakoiras kantaa kauniinväristä höyhenpukua.
Bestämning
Pyöreä pää ja pieni harmaa mustakärkinen nokka. Juhlapukuisella koiraalla oranssi pää, keltainen otsa, vaaleanharmaa ruumis, peräpää valkoinen ja musta. Naaraalla tumman punaruskea puku. Kaikissa puvuissa valkoinen vatsa.
Koiraat muistuttavat kesällä naarasta, sillä paremmin maastoutuvasta höyhenpuvusta on sille hyötyä petojen välttelyssä – se on lähes kuukauden lentokyvytön kasvattaessaan uusia siipisulkia.
Beteende
Ravintona vesikasvit ja ajoittain vesihyönteiset. Puolisukeltaja.
Habitat
Haapana suosii monenlaisia vesistöjä, mieluisimpia ovat rantaniityt ja korterantaiset järvet. Haapana on pesimäympäristön valinnan suhteen erikoistuneempi kuin sinisorsa. Lähimuuttaja.
Miljöförändringar och arters ekologi
Faktorer som påverkar artens förekomst och/eller beteende.
Ilmastonmuutos
Haapanat muuttavat keväällä Suomeen merkittävästi aikaisemmin kuin ennen. Ilmastonmuutoksen seurauksena vesistöjen jäät lähtevät aikaisemmin ja haapanat voivat saapua lähemmäs pesimäalueitaan aikaisemmin.
Rehevöityminen
Haapanan pesimämäärät ovat Suomessa vähentyneet, vesistöjen rehevöitymisen ja rantaniittyjen umpeenkasvun takia. Voimakas rehevöityminen samentaa vettä, jolloin valo ei ulotu juuri pintaa syvemmälle. Syvemmällä kasvavat kasvitkin tarvitsevat valoa, ja liika rehevöityminen vähentää haapanan suosimien ravintokasvien määrää.
Tiesitkö tämän?
Haapana on saanut nimensä koiraslinnun keskivartalon harmaasta väristä, joka muistuttaa haapapuun kuorta.Tieteellisen nimensä laji on saanut kreikan mytologian Odysseuksen vaimon Penelopen mukaan.
Lär dig mer om de faktorer som påverkar arten
Organism grupper
Utrotningshotad i Finland
UHANANISERBARHETSKLASSIFICERING (Internationella naturvårdsunionens (IUCN) klassificering)
CR Akut hotad
EN Starkt hotad
VU Sårbar
NT Nära hotad
LC Livskraftig
2019 VU - sårbara
2015 VU - sårbara
2010 LC - livskraftiga
2000 LC - livskraftiga
Bestämmelser
EU:s direktiv om bevarande av vilda fåglar, bilaga II/A
Arter som kan jagas i hela Europeiska unionen om nationell lagstiftning tillåter det. Medlemsstaterna måste se till att jakten inte äventyrar bevarandeåtgärderna för arterna i deras utbredningsområde. Bilagan innehåller förutom listan dalripaunderarterna Lagopus lagopus scoticus och L. l. hibernicus, som inte förekommer i Finland.
EU:s direktiv om bevarande av vilda fåglar, bilaga III/B
Arter som har handelsförbud, men för vilka undantagstillstånd kan beviljas.
Viltfågel (Jaktlag 1993/615)
Viltfåglar som listas i jaktlag (5§)