-
Varpushaukkakoiraalla on punaruskea rinta.
-
Varpushaukka on pieni petolintu. Naaraalla rinta kokonaan poikkijuovainen. Jalat ohuet ja tikkumaiset.
Varpushaukka
(sv: sparvhök, en: Eurasian Sparrowhawk)
Accipiter nisus
Pieni ja sisukas petolintu saalistaa jopa itsensä kokoisia lintuja.
Tunnistaminen
Varpushaukka on varista pienempi petolintu. Sen jalat ovat ohuet ja rinta poikkijuovainen. Varpushaukkakoirailla on punaruskea rinta. Lennossa varpushaukan tunnistaa pitkästä pyrstöstä ja pyöreäkärkisistä siivistä.
Elintavat
Varpushaukka saalistaa ravinnokseen muita lintuja. Se saattaa ottaa kiinni jopa pulun kokoisia lajeja.
Elinympäristö
Varpushaukka viihtyy tiheissä sekametsissä. Lähimuuttaja, osa talvehtii.
Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa
Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.
Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutoksen vuoksi varpushaukka muuttaa keväällä Suomeen aikaisemmin ja aloittaa pesinnän aikaisemmin kuin ennen. Myös syysmuutto on aikaistunut, sillä nuoret linnut pääsevät lähtemään aiemmin ensimmäiselle muuttomatkalleen.
Suojelu auttaa
Varpushaukka ja monet muut petolinnut ovat kärsineet luontoon päässeistä ihmisen valmistamista kemikaaleista, kuten myrkyistä. Aineet kulkeutuvat ja kerääntyvät petoihin niiden syömän ravinnon kautta. Erään hyönteismyrkyn kertymisen seurauksena munankuoret ohenivat. Ohuen kuoren vuoksi alkio munan sisällä kuivui tai hautovan emon paino rikkoi munan. Kun näiden aineiden käyttö kiellettiin petolinnut alkoivat taas saamaan hyvin poikasia.
Tiesitkö tämän?
Varpushaukkanaaras painaa kahden koiraan verran. Pienempi koiras on ketterämpi saalistaja ja suurempi naaras tehokkaampi pesän puolustaja.
Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin
Uhanalaisuus Suomessa
UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)
CR Äärimmäisen uhanalainen
EN Erittäin uhanalainen
VU Vaarantunut
NT Silmälläpidettävä
LC Elinvoimainen
2019 LC - elinvoimaiset
2015 LC - elinvoimaiset
2010 LC - elinvoimaiset
2000 LC - elinvoimaiset
Säädökset
CITES-sopimus, liite II
CITES-sopimus sääntelee uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa, eli näiden lajien, niiden osien ja niistä valmistettujen tuotteiden tuonti ja vienti on säännelty. Sopimuksen II-liitteen lajien kansainvälinen kauppa on sallittua, mutta vaatii vientiluvan vientimaasta.
EU-lainsäädäntö koskien CITES-sopimusta, liite A
A-liitteen eläinten ja kasvien (elävien ja kuolleiden yksilöiden, niiden osien ja niitä sisältävien tuotteiden) kuljetus (vienti ja tuonti) EU:n ulkorajojen ylitse vaatii aina CITES-luvat. Luonnonvaraisten yksilöiden kaupallinen vienti ja tuonti ei ole sallittua, mutta muihin tarkoituksiin on mahdollista saada lupa. Vankeudessa syntyneille ja kasvaneille eläimille sekä keinotekoisesti kasvatetuille kasveille on usein mahdollista saada luvat myös kaupalliseen vientiin ja tuontiin, samoin jos kyse on ns. vanhoista esineistä. EU:n ja sen jäsenmaiden (kuten Suomen) sisäisessä kaupassa käytetään A-liitteen lajeille EU-todistusta, jolla annetaan poikkeuslupa kaupalliselle toiminnalle. Myös A-liitteen eläimen elävän luonnosta peräisin olevan yksilön (tai yksilön, joka ei täytä määritelmää 'vankeudessa syntynyt ja kasvanut') siirtoon tarvitaan EU-todistus vaikka kyseessä olisikin ei-kaupallinen toiminta. EU:n (myös jäsenmaan) sisäisessä elävien A-liitteen eläinten siirrossa on aina pystyttävä osoittamaan laillinen hankinta ja laillinen toiminta, joko EU-todistuksella tai muilla asiakirjoilla.
Alueellisesti uhanalainen 2020 - 4c Pohjoisboreaalinen, Metsä-Lappi
Alueellinen uhanalaisuusarviointi 2020 on tehty valtakunnallisessa arvioinnissa elinvoimaisiksi (LC) ja silmälläpidettäviksi (NT) luokitelluille sammal-, putkilokasvi-, sieni-, jäkälä-, perhos- ja lintulajeille. Alueellisesti uhanalaiseksi arvioidut lajit on merkitty luokkaan RT (Regionally Threatened).