Takaisin listaukseen

  • Tukkasotkakoiraalla on pitkä niskatöyhtö, suorakaiteenmuotoinen valkea kylkilaikku, ja muuten se on musta.

    Luciano Giussani, NULL. Creative Commons BY-NC-SA-2.0

  • Tukkasotkanaaras on tummanruskea, lyhyttä töyhtöä ei aina erota.

    Kuva Alexis Lours CC BY 4.0

  • Erotatko värityksen perusteella kuvan tukkasotkista naaraat koiraista? Alla olevasta tekstistä löydät apuja. CC Zero

    Kuva CC0

  • Tämä kokosukeltaja syö simpukoita, vesihyönteisiä ja kasveja. Kuvassa koiras.

    Kuva CC0

Tukkasotka

(sv: vigg, en: Tufted Duck)

Aythya fuligula

Töyhtöpäisen sotkan pesässä voi olla yli 30 munaa. Miten ihmeessä?

Tunnistaminen

Tukkasotka on pieni sorsalintu. Mustalla koiraalla on valkoista kyljessä ja pitkä töyhtö niskassa. Naaras on tummanruskea ja sen niskassa on vain lyhyt töyhtö, joka ei aina erotu kovin hyvin. Nokka on molemmilla pieni ja siniharmaa.

Elintavat

Tukkasotka syö simpukoita, vesihyönteisiä ja kasveja. Se hankkii ravintonsa sukeltamalla. Kokosukeltaja.

Elinympäristö

Tukkasotka pesii koko maassa järvillä, merenlahdilla ja saaristossa. Lähimuuttaja, osa talvehtii.

Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa

Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.

Lajien vuorovaikutus

Kun naurulokit puolustavat omia pesiään pedoilta, ne suojelevat samalla vieressä pesiviä tukkasotkia. Tukkasotkia on vähemmän, koska kosteikkojen suuret naurulokkiyhdyskunnat ovat vähentyneet. Minkki ja supikoira saalistavat tukkasotkia ja vähentävät niiden määrää.

Ilmastonmuutos

Leudompien talvien vuoksi tukkasotkia talvehtii Suomessa enemmän. Ilmaston lämpenemisen takia tukkasotkat saapuvat keväällä Suomeen aikaisemmin ja lähtevät syysmuutolle myöhemmin.

Rehevöityminen

Tukkasotka on kärsinyt vesistöjen rehevöitymisestä. Sillä on vähemmän ruokaa ja pesäpaikkoja, kun vesihyönteisiä on vähemmän ja vesistöt kasvavat umpeen.

Tiesitkö tämän?

Tukkasotkanaaras saattaa munia toisen pesään silloin, kun se tarvitsee apua hautomiseen tai se pelkää oman pesänsä tuhoutuvan. Toisen naaraan pesässä edes osa poikasista selviää. Yhteispesissä voi olla yli 30 munaa!

Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin

Uhanalaisuus Suomessa

UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)

IUCN:n uhanalaisuusluokitukset

CR Äärimmäisen uhanalainen

EN Erittäin uhanalainen

VU Vaarantunut

NT Silmälläpidettävä

LC Elinvoimainen

2019 EN - erittäin uhanalaiset

2015 EN - erittäin uhanalaiset

2010 VU - vaarantuneet

2000 LC - elinvoimaiset

Säädökset

EU:n lintudirektiivin II/A-liite

Lajit, joiden metsästäminen voidaan sallia koko Euroopan Unionin alueella mikäli kansallinen lainsäädäntö sallii sen. Jäsenvaltioiden on varmistettava ettei metsästys vaaranna lajin suojelutoimenpiteitä niiden levinneisyysalueella. Liitteessä on listauksen lisäksi riekon alalajit Lagopus lagopus scoticus ja L. l. hibernicus, jotka eivät esiinny Suomessa.

EU:n lintudirektiivin III/B-liite

Lajit, joiden myyntiin, kuljetukseen tai hallussa pitämiseen myyntiä varten sekä elävien tai kuolleiden lintujen ja kaikkien niiden helposti tunnistettavien osien tai linnuista valmistettujen tuotteiden myytäväksi tarjoamiseen jäsenvaltiot voivat myöntää luvan, mikäli linnut on pyydystetty tai muuten hankittu laillisella tavalla. Liitteessä on lisäksi teeren alalaji Tetrao tetrix britannicus, joka ei esiinny Suomessa. Riekosta on Suomessa esiintyvän alalajin Lagopus lagopus lagopus lisäksi liitteessä alalajit L. l. scoticus ja L. l. hibernicus, jotka eivät esiinny Suomessa. Tundrahanhesta liitteessä on Suomen kautta muuttava alalaji Anser albifrons albifrons.

EU:n lintudirektiivin muuttolinnut

Suomessa säännöllisesti esiintyvät muuttavat lajit, joiden suojelemiseksi on toteutettava vastaavat toimenpiteet kuin liitteen I lajeille (mm. Natura 2000 -alueiden perustaminen).

Riistalintu (Metsästyslaki 1993/615)

Metsästyslaissa luetellut riistalinnut (5§).

Uhanalaisten lajien esiintymien turvaaminen metsätaloudessa – Lajiturva-hankkeessa 2019–2021 laadittu lajiluettelo

Lajiturva-hankkeen 2019–2021 tavoitteena oli lisätä lajiesiintymätiedon avulla sellaisten metsän- ja luonnonhoitoratkaisujen käyttöä, joilla turvataan uhanalaisten lajien esiintymiä ja populaatioita. Hankkeessa laadittiin lajiluettelo. Lajiluettelossa on mukana vuoden 2019uhanalaisuuden arvioinnissa uhanalaiseksi (CR,EN,VU) ja silmälläpidettäväksi (NT) luokiteltuja lajeja.Lisäksi mukana on muutama lakisääteisesti suojeltu elinvoimainen (LC) laji.

  • Lajin runsaus Suomessa ennen ja nyt

    Kartta vasemmalla kuvaa lajin keskimääräistä runsautta ennen (vuosina 1970-89).

    Kartta keskellä näyttää lajin nykytilanteen (vuosina 2010-23).

    Kartta oikealla kuvaa runsauden muutosta. Lajin runsastuminen on merkitty punaisella, väheneminen sinisellä värillä.

    Musta tähti kuvaa lajin maantieteellisen esiintymisen keskipistettä.

    Miten runsaudet on laskettu?
    Karttapisteiden arvot on laskettu lintujen linjalaskennan avulla. Yksikkönä on parien määrä yhden kilometrin matkalla. Linjalaskenta tehdään vapaaehtoisvoimin lintujen parhaaseen lauluaikaan varhain aamulla kesäkuussa. Havainnoija kävelee 6 km matkan ja laskee matkan varrella havaitsemansa linnut.

    Laskentalinjoja on Suomessa 25 kilometrin välein. Laskennassa tarvitaan hyvää lintujen lajintuntemusta. Myös laulu- ja varoitusäänet pitää tuntea. Suomessa on laskettu noin 10 000 linjaa viimeisen 70 vuoden aikana.