Takaisin listaukseen

Talitiainen

(sv: talgoxe, en: Great Tit)

Parus major

Tuttu lintulaudoilta. Kevään ensimmäisiä laulajia, mutta laulu on lyhentynyt – titityystä on tullut tityy. 

Tunnistaminen

Talitiaisen tunnistaa helposti: keltaisen vatsan keskellä kulkee paksu musta juova, mustassa päässä valkoinen poski, selkä on vihreä, siivet ja pyrstö siniharmaat. Koiraalla musta vatsajuova on leveämpi kuin naaraalla. Talitiainen on sinitiaista suurempi. 

Elintavat

Talitiaisella on laaja ruokavalio: poikaset tarvitsevat tuoretta hyönteisravintoa, talvisin talitiaiset käyvät ahkerasti linturuokinnoilla. 

Elinympäristö

Talitiainen pesii lähes koko Suomessa monenlaisissa metsäisissä ympäristöissä sekä ihmisen läheisyydessä, kuten taajamien sekä kaupunkien viheralueilla. Talitiainen on kolopesijä, muttei koverra koloaan itse. Se tarvitsee joko valmiin luonnonkolon tai linnunpöntön. Osittaismuuttaja. Suuri osa talitiaisista talvehtii Suomessa. 

Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa

Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.

Ilmastonmuutos 

Talitiaisen pesimäkanta Suomessa on kaksinkertaistunut muutaman vuosikymmenen aikana. Talitiainen on hyötynyt ilmastonmuutoksesta, talvien leudontuminen on vähentänyt talvikuolleisuutta ja auttanut kannankasvua. 

Metsätalous 

Metsätalous heikentää talitiaisen pesimämahdollisuuksia, tehokkaan metsienkäsittelyn takia talousmetsissä on paljon vähemmän lahopuuta ja luonnonkoloja, eli vähemmän tiaisille sopivia pesimäpaikkoja. 

Ruokinta 

Talitiaisen runsastumista on auttanut suosittu lintujen talviruokinta. Ruokintojen ansiosta talvehtivat yksilöt selviävät talvesta paremmin ja pystyvät aloittamaan pesinnät hyvässä kunnossa. 

Pöntötys 

Talitiainen on hyötynyt ihmisten rakentamista linnunpöntöistä. Sopivia pesäpaikkoja on pöntötyksen ansiosta tarjolla enemmän, usein lähempänä ihmisasutusta ja talviruokintoja. 

Tiesitkö tämän?

Talitiaisella on laulustaan monia muunnelmia. Meluisammissa kaupunkiympäristöissä on havaittu laulun lyhentyneen – titityyn sijaan kuulukin usein vain tityy. Viesti menee näin varmemmin perille.

Tiaiset ovat myös oppivaisia: 1950-luvun Englannissa talitiaiset oppivat avaamaan maitopullojen korkkeja ja syömään maidon päällä olevan kerman.

Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin

Uhanalaisuus Suomessa

UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)

IUCN:n uhanalaisuusluokitukset

CR Äärimmäisen uhanalainen

EN Erittäin uhanalainen

VU Vaarantunut

NT Silmälläpidettävä

LC Elinvoimainen

2019 LC - elinvoimaiset

2015 LC - elinvoimaiset

2010 LC - elinvoimaiset

2000 LC - elinvoimaiset

Säädökset

Ei säädöksiä.

  • Lajin runsaus Suomessa ennen ja nyt

    Kartta vasemmalla kuvaa lajin keskimääräistä runsautta ennen (vuosina 1970-89).

    Kartta keskellä näyttää lajin nykytilanteen (vuosina 2010-23).

    Kartta oikealla kuvaa runsauden muutosta. Lajin runsastuminen on merkitty punaisella, väheneminen sinisellä värillä.

    Musta tähti kuvaa lajin maantieteellisen esiintymisen keskipistettä.

    Miten runsaudet on laskettu?
    Karttapisteiden arvot on laskettu lintujen linjalaskennan avulla. Yksikkönä on parien määrä yhden kilometrin matkalla. Linjalaskenta tehdään vapaaehtoisvoimin lintujen parhaaseen lauluaikaan varhain aamulla kesäkuussa. Havainnoija kävelee 6 km matkan ja laskee matkan varrella havaitsemansa linnut.

    Laskentalinjoja on Suomessa 25 kilometrin välein. Laskennassa tarvitaan hyvää lintujen lajintuntemusta. Myös laulu- ja varoitusäänet pitää tuntea. Suomessa on laskettu noin 10 000 linjaa viimeisen 70 vuoden aikana.