-
-
Naaras on ruskeankirjava, nokka on oranssi ja tyvellä mustaa. Sinisorsa syö vesi- ja rantakasveja sekä vesihyönteisiä ja muita selkärangattomia.
Kuva: Satu Hiekko CC-BY-NC-ND-4.0
-
Sinisorsa pesii kaikenlaisten vesien äärellä. Se on tuttu sorsa myös puistoista.
Sinisorsa
(sv: gräsand, en: Mallard)
Anas platyrhynchos
Tuttu sorsa puistoista. Ruokailee vedessä pyrstö pystyssä.
Tunnistaminen
Sinisorsakoiraalla on vihreä pää, muualla ruskeaa ja harmaata. Naaras on ruskeankirjava. Molemmilla näkyy sininen alue siivessä.
Kesäisin sinisorsakoiraat muistuttavat naaraita. Ne eivät pysty lentämään uusia siipisulkia kasvattaessaan, ja suojaväri auttaa niitä pysymään piilossa pedoilta.
Elintavat
Sinisorsa syö vedestä kasveja, hyönteisiä, äyriäisiä ja muita selkärangattomia. Puolisukeltaja.
Elinympäristö
Sinisorsa pesii meren lahdilla, järvillä, joenvarsilla, lammilla ja jopa kaupungeissa. Lähimuuttaja, osa talvehtii.
Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa
Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.
Yleislaji
Sinisorsa pesii monenlaisissa ympäristöissä ja käyttää monipuolista ravintoa. Siksi sitä kutsutaan yleislajiksi.
Lajien vuorovaikutus
Sinisorsa voi kuljettaa vesikasvien siemeniä vatsassaan tai pienikokoisia eläimiä höyhenissään vesistöltä toiselle. Näin ne levittävät muita lajeja uusille alueille.
Ilmastonmuutos
Sinisorsa on hyötynyt ilmastonmuutoksesta, entistä leudommat talvet helpottavat sen selviytymistä talvesta.
Rehevöityminen
Liiallinen rehevöityminen vähentää joitain sille tärkeitä ravintokasveja ja vesihyönteisiä. Sinisorsaa se ei haittaa niin paljon, sillä sille kelpaa monenlainen ravinto ja se pärjää myös karummilla vesillä.
Tiesitkö tämän?
Sinisorsalla kuten monilla muillakin lintulajeilla esiintyy samansukupuolisia pareja.
Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin
Uhanalaisuus Suomessa
UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)
CR Äärimmäisen uhanalainen
EN Erittäin uhanalainen
VU Vaarantunut
NT Silmälläpidettävä
LC Elinvoimainen
2019 LC - elinvoimaiset
2015 LC - elinvoimaiset
2010 LC - elinvoimaiset
2000 LC - elinvoimaiset
Säädökset
EU:n lintudirektiivin II/A-liite
Lajit, joiden metsästäminen voidaan sallia koko Euroopan Unionin alueella mikäli kansallinen lainsäädäntö sallii sen. Jäsenvaltioiden on varmistettava ettei metsästys vaaranna lajin suojelutoimenpiteitä niiden levinneisyysalueella. Liitteessä on listauksen lisäksi riekon alalajit Lagopus lagopus scoticus ja L. l. hibernicus, jotka eivät esiinny Suomessa.
EU:n lintudirektiivin III/A-liite
Lajit, joiden myynti, kuljetus ja hallussa pitäminen myyntiä varten sekä elävien tai kuolleiden lintujen ja kaikkien niiden helposti tunnistettavien osien tai linnuista valmistettujen tuotteiden myytäväksi tarjoaminen ei ole kiellettyä, JOS linnut on pyydystetty tai muuten hankittu laillisella tavalla. Liitteessä on listauksen lisäksi punapyy Alectoris rufa sekä kalliopyy Alectoris barbara, jotka eivät esiinny Suomessa.
Riistalintu (Metsästyslaki 1993/615)
Metsästyslaissa luetellut riistalinnut (5§).