Takaisin listaukseen

Peippo

(sv: bofink, en: Common Chaffinch)

Fringilla coelebs

Värikkään peippokoiraan ahkera laulu täyttää keväisen metsän. Etelä-Suomen ja koko Euroopan runsain lintulaji!

Tunnistaminen

Peippokoiraalla sininen päälaki ja niska sekä punainen vatsa ja poski. Naaraalla pää ja vatsa ovat harmaat. Molemmilla sukupuolilla on valkeat siipijuovat ja vihertävä alaselkä sekä vahva nokka. 

Elintavat

Peippo syö siemeniä ja pesimäaikaan myös hyönteisiä ja muita selkärangattomia. Peipon tukeva nokka sopii siementen murskaamiseen.

Elinympäristö

Peippo on pajulinnun kanssa Suomen runsaimpia pesimälajeja. Peippo pesii monenlaisissa metsissä sekä puustoisissa kulttuuriympäristöissä. Pesimäkanta harvenee pohjoista kohti. Lähimuuttaja.

Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa

Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.

Ilmastonmuutos

Peipon pesimäkanta Pohjois-Suomessa on runsastunut pitkällä aikavälillä. Peippo on mahdollisesti hyötynyt ilmastonmuutoksesta ja kasvukauden pitenemisestä, jotka voivat erityisesti pohjoisessa parantaa poikastuottoa. Lisäksi peipon kevätmuutto on aikaistunut.

Metsätalous

Tehokas metsänkäsittely on peipolle uhka, vaikka se onkin yksi runsaimmista pesimälajeistamme. Peippojen pesimätiheydet ovat suuremmat varttuneemmissa ja vanhoissa metsissä, jotka ovat metsien avohakkuiden takia vähentyneet. Peippo ei löydä nuoremmista talousmetsistä tarpeeksi hyönteisravintoa. Eteläisen Suomen pesimäkanta on pitkällä aikavälillä taantunut.

Tiesitkö tämän?

Monet peippolinnut ovat päivämuuttajia. Peippo onkin syksyisin muutontarkkailupaikoilla runsain laji, ennätyspäivinä saman päivän aikana voidaan havaita satojen tuhansien peippoyksilöiden muutto! Peippo on Etelä-Suomen ja koko Euroopan runsain lintulaji.

Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin

Uhanalaisuus Suomessa

UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)

IUCN:n uhanalaisuusluokitukset

CR Äärimmäisen uhanalainen

EN Erittäin uhanalainen

VU Vaarantunut

NT Silmälläpidettävä

LC Elinvoimainen

2019 LC - elinvoimaiset

2015 LC - elinvoimaiset

2010 LC - elinvoimaiset

2000 LC - elinvoimaiset

Säädökset

Ei säädöksiä.

  • Lajin runsaus Suomessa ennen ja nyt

    Kartta vasemmalla kuvaa lajin keskimääräistä runsautta ennen (vuosina 1970-89).

    Kartta keskellä näyttää lajin nykytilanteen (vuosina 2010-23).

    Kartta oikealla kuvaa runsauden muutosta. Lajin runsastuminen on merkitty punaisella, väheneminen sinisellä värillä.

    Musta tähti kuvaa lajin maantieteellisen esiintymisen keskipistettä.

    Miten runsaudet on laskettu?
    Karttapisteiden arvot on laskettu lintujen linjalaskennan avulla. Yksikkönä on parien määrä yhden kilometrin matkalla. Linjalaskenta tehdään vapaaehtoisvoimin lintujen parhaaseen lauluaikaan varhain aamulla kesäkuussa. Havainnoija kävelee 6 km matkan ja laskee matkan varrella havaitsemansa linnut.

    Laskentalinjoja on Suomessa 25 kilometrin välein. Laskennassa tarvitaan hyvää lintujen lajintuntemusta. Myös laulu- ja varoitusäänet pitää tuntea. Suomessa on laskettu noin 10 000 linjaa viimeisen 70 vuoden aikana.