Värikäs peippokoiras laulaa ahkerasti.

peippo – Fringilla coelebs

Luciano Giussani, Pinson des arbres. Creative Commons BY-NC-SA-2.0

Luciano Giussani, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen Jaa-Samoin 2.0
Koiraalla on sininen niska sekä punainen naama ja vatsa.

Kuva CC0
Peipponaaras on ruskeanharmaa, mutta siivissä molemmilla sukupuolilla on valkeat juovat.

Kuva CC0
Naaras rakentaa pesää. Peippo onkin Suomen runsaimpia pesimälintuja.

Kuva CC0
peippo – Fringilla coelebs

Halias

Aleksi Lehikoinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen Ei-Muutoksia 4.0

Peippo

(sv: bofink, en: Common Chaffinch)

Fringilla coelebs

Värikkään peippokoiraan ahkera laulu täyttää keväisen metsän. Etelä-Suomen ja koko Euroopan runsain lintulaji!

Tunnistaminen

Peippokoiraalla sininen päälaki ja niska sekä punainen vatsa ja poski. Naaraalla pää ja vatsa ovat harmaat. Molemmilla sukupuolilla on valkeat siipijuovat ja vihertävä alaselkä sekä vahva nokka.

Elintavat

Peippo syö siemeniä ja pesimäaikaan myös hyönteisiä ja muita selkärangattomia. Peipon tukeva nokka sopii siementen murskaamiseen.

Elinympäristö

Peippo on pajulinnun kanssa Suomen runsaimpia pesimälajeja. Peippo pesii monenlaisissa metsissä sekä ihmisasutuksen lähellä paikoissa, joissa kasvaa puita. Pesivien peippojen määrä harvenee pohjoista kohti. Lähimuuttaja.

Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa

Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.

Ilmastonmuutos

Pesivien peippojen määrä on runsastunut Pohjois-Suomessa. Peippo on mahdollisesti hyötynyt ilmaston lämpenemisestä ja on saanut enemmän poikasia erityisesti pohjoisessa. Lisäksi peippo muuttaa Suomeen aikaisemmin keväällä.

Metsätalous

Tehokas metsänkäsittely uhkaa peippoa. Pesivien peippojen määrä on vähentynyt Etelä-Suomessa, vaikka peippo on yhä Etelä-Suomen ja koko Euroopan runsain lintulaji. Peippoja pesii runsaammin vanhemmissa metsissä, jotka ovat metsien hakkuiden takia vähentyneet. Peippo ei löydä nuoremmista talousmetsistä tarpeeksi hyönteisravintoa.

Tiesitkö tämän?

Monet peippolinnut ovat päivämuuttajia. Peippo onkin syksyisin muutontarkkailupaikoilla runsain laji – ennätyspäivinä voidaan havaita satojen tuhansien peippoyksilöiden muutto!

Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin

Eliöryhmät

Linnut

Uhanalaisuus Suomessa

2019 LC - elinvoimaiset

2015 LC - elinvoimaiset

2010 LC - elinvoimaiset

2000 LC - elinvoimaiset

Säädökset

Ei säädöksiä.

Lajin runsaus Suomessa ennen ja nyt

Kartta vasemmalla kuvaa lajin keskimääräistä runsautta ennen (vuosina 1970-89).

Kartta keskellä näyttää lajin nykytilanteen (vuosina 2010-23).

Kartta oikealla kuvaa runsauden muutosta. Lajin runsastuminen on merkitty punaisella, väheneminen sinisellä värillä.

Musta tähti kuvaa lajin maantieteellisen esiintymisen keskipistettä.

Miten runsaudet on laskettu?
Karttapisteiden arvot on laskettu lintujen linjalaskennan avulla. Yksikkönä on parien määrä yhden kilometrin matkalla. Linjalaskenta tehdään vapaaehtoisvoimin lintujen parhaaseen lauluaikaan varhain aamulla kesäkuussa. Havainnoija kävelee 6 km matkan ja laskee matkan varrella havaitsemansa linnut.

Laskentalinjoja on Suomessa 25 kilometrin välein. Laskennassa tarvitaan hyvää lintujen lajintuntemusta. Myös laulu- ja varoitusäänet pitää tuntea. Suomessa on laskettu noin 10 000 linjaa viimeisen 70 vuoden aikana.