Neitoperhonen

Nykyään neitoperhosen talvehtiminen meillä sujuu, ja moni nähnyt sen siipien upean siniset silmätäplät.

Miltä näyttää?

Neitoperhonen on suuri ja näyttävä perhonen. Sen siivet ovat yläpuolelta viininpunaiset, ja etureunoissa on suuret siniset silmätäplät. Siipien alapinnat ovat tummat ja maastoutuvat hyvin, kun perhonen on siivet supussa.

Missä elää?

Neitoperhosta tapaa usein pihoissa, peltoalueilla ja pientareilla. Se viihtyy avoimissa ympäristöissä, mutta ei tiheissä metsissä. Laji on yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, ja vaeltavia yksilöitä näkee joskus myös Lapissa.

Milloin lentää?

Neitoperhonen talvehtii aikuisena ja lähtee lentoon usein jo huhtikuussa. Uudet perhoset kuoriutuvat heinäkuussa. Perhosia näkyy eniten elokuun alussa, minkä jälkeen ne hakeutuvat talvilepoon. Niitä voi nähdä lennossa syksyn loppuun asti.

Mitä toukka syö?

Toukat syövät vain nokkosta. Aikuiset perhoset käyvät kukilla, kuten ohdakkeilla ja apiloilla, juomassa mettä.

Miten talvehtii?

Neitoperhonen talvehtii aikuisena perhosena rakennuksissa, koloissa ja muissa suojaisissa paikoissa.

Syvemmälle lajin maailmaan

Nokkosen suojassa elävä laji

Neitoperhosen toukat syövät ainoastaan nokkosta. Nokkosen polttavat piikit suojaavat toukkia pedoilta, ja siksi kasvi on turvallinen kasvupaikka perhosen toukille.

Loiset säätelevät määriä

Neitoperhosia voi olla jonain vuonna paljon ja toisena vähän. Tämä johtuu loishyönteisistä, jotka loisivat toukissa. Jos loisia on paljon, monikaan toukka ei selviä aikuiseksi. Neitoperhosen toukat elävät usein samoilla nokkosilla nokkos- ja karttaperhosten kanssa.

Ilmaston lämpeneminen auttoi

Neitoperhonen ei aiemmin pystynyt talvehtimaan Suomessa, mutta ilmaston lämmetessä se sopeutui siihen. 2000 luvulla neitoperhonen on ollut joinakin vuosina jopa Suomen runsain päiväperhonen.

Ennen suuri harvinaisuus

Vielä 1990 luvulle asti neitoperhonen oli Suomessa harvinainen vaeltaja. Perhosharrastajille sen näkeminen oli suuri tapahtuma – etenkin upeiden sinisten silmätäplien vuoksi.