Neitoperhosen siivet ovat viininpunaiset ja niissä on suuret silmätäplät.

Kuva Pekka Malinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
Neitoperhosen toukka syö yksinomaan nokkosta.

Kuva Anders Albrecht, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen Jaa-Samoin 4.0
Neitoperhosen toukat elävät nokkosilla usein suurina ryhminä. Joskus kaikki saman nokkospuskan toukat päätyvät loisituiksi ja kuolevat.

Kuva Anders Albrecht, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen Jaa-Samoin 4.0
Nykyään neitoperhosen talvehtiminen meillä onnistuu. Se talvehtii aikuisena ja lähtee liikkeelle usein jo huhtikuussa.

Kuva Anders Albrecht, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen Jaa-Samoin 4.0
Neitoperhosen siiven alapinnat ovat tummat, hyvin maastoutuvat. Museonäyte kerätty 28. heinäkuuta 1993 Vantaalta.

Kuva J. Tyllinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
Neitoperhosen munia nokkosella. Munat ovat hyvin pieniä ja läpikuultavan vihreitä.

Kuva Kimmo Silvonen, Creative Commons Nimeä Jaa-Samoin 4.0

Neitoperhonen

(sv: påfågelöga)

Aglais io

Nykyään kun neitoperhosen talvehtiminen meillä sujuu, on moni nähnyt sen siipien upean siniset silmätäplät.

Tunnistaminen

Useimmille tuttu, suuri perhonen. Siipien yläpuolet ovat viininpunaiset ja etureunoissa on suuret silmätäplät. Alapinnat tummat, hyvin maastoutuvat.

Elintavat

Lentoaika

Laji talvehtii aikuisena ja lähtee liikkeelle usein jo huhtikuussa. Uudet perhoset kuoriutuvat heinäkuussa. Neitoperhosia näkee eniten elokuun alkupuolella, minkä jälkeen ne alkavat hakeutua rakennuksiin talvilevolle. Niitä näkee lennossa syksyn loppuun asti.

Ravintokasvit

Toukat syövät yksinomaan nokkosta. Aikuiset perhoset ruokailevat monenlaisilla mesikasveilla, kuten ohdakkeilla ja apiloilla.

Elinympäristö

Neitoperhosta tapaa usein pihapiireissä ja peltoalueilla. Se elää monenlaisissa elinympäristössä, mutta ei tiheämmissä metsissä. Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, vaeltavia yksilöitä näkee joskus Lapissakin.

Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa

Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.

Erikoistunut laji

Neitoperhosen toukat syövät ainoastaan nokkosta. Nokkonen on yleinen kasvi, mutta myrkyllisten piikkien takia vain harva eläin syö sitä. Nokkosen piikit suojaavat perhosen toukkia pedoilta.

Lajien vuorovaikutus

Jonain vuonna neitoperhosia on hyvin runsaasti ja toisena vuonna selvästi vähemmän. Tämä johtuu sen loisista. Kun loisia on paljon, ne löytävät toukkaryhmän nokkoselta helposti. Usein kaikki loisitut toukat kuolevat. Jos loisia on vähän, toukat selviävät yleensä aikuisiksi.

Neitoperhoset elävät usein toukkana samoissa nokkoskasvustoissa kuin nokkos- ja karttaperhoset.

Ilmastonmuutos

Neitoperhonen ei pystynyt aiemmin talvehtimaan maassamme. Tämä muuttui ilmaston lämpenemisen ja ilmeisesti perimän muutosten vuoksi, ja laji sopeutui talvehtimaan täällä. 2000-luvulla neitoperhonen on ollut joinakin vuosina jopa Suomen runsain päiväperhonen.

Tiesitkö tämän?

Kun neitoperhonen oli aiemmin (1990-luvulle asti) Suomessa vasta satunnainen vaeltaja, se oli perhosharrastajille suuri ja tavoiteltu harvinaisuus. Kaikki halusivat nähdä sen upeat siniset silmätäplät!