-
Naakka on mustaharmaa varista pienempi lintu.
-
Naakka on varislinnuista sosiaalisin. Naakat keskustelevat silmien ja ilmeiden avulla ja pariutuvat usein eliniäkseen.
-
Naakat etsivät ruokaa ihmisten läheisyydestä ja pesivät kaupungeissakin.
Naakka
(sv: kaja, en: Western Jackdaw)
Corvus monedula
Vanhan kivikirkon katon harjalta lehahtaa lentoon satapäinen naakkaparvi – njaak, njaak, njaak!
Tunnistaminen
Naakka on varista pienempi mustaharmaa lintu. Sen nokka selvästi pienempi kuin variksella ja silmä harmaanvalkoinen. Naakan harmaassa niskassa on usein kapea valkea vyö.
Elintavat
Naakka on kaikkiruokainen, se syö suuria selkärangattomia, muiden lintujen munia ja pieniä poikasia. Lisäksi ne etsivät ruokaa ihmisten läheisyydestä, kaatopaikoilta ja vierailevat talvisin linturuokinnoilla.
Elinympäristö
Naakka pesii ihmisen läheisyydessä, niin taajamissa ja kaupungeissa, kuin maaseuduillakin. Naakka pesii monenlaisten rakennusten ja rakenteiden koloihin, kuten kivimuureihin, piippuihin ja tuuletuskanaviin. Osittaismuuttaja.
Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa
Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.
Ilmastonmuutos
Naakan pesimäkanta Suomessa on kasvanut noin kuusinkertaiseksi muutaman viime vuosikymmenen aikana. Naakka on hyötynyt ilmastonmuutoksesta, talvien leudontumisen takia talvikuolleisuus on alentunut.
Ruokinta
Naakka on hyötynyt myös linturuokinnoista. Ilmeisesti naakka on joustavampi ravinnonvalinnan suhteen kuin harakka ja varis, jotka ovat jätehuollon tehostumisen takia taantuneet.
Tiesitkö tämän?
Naakka on varislinnuista kaikkein sosiaalisin ja pesii tyypillisesti useiden parien yhdyskunnissa. Pesimäajan ulkopuolella naakat kerääntyvät suuriksi parviksi. Pariskunnat liikkuvat samassa parvessa ja pariutuvat usein eliniäksi. Tutkimusten mukaan naakat keskustelevat ilmeiden ja silmien avulla aivan kuin ihmiset, ja tunnistavat myös eri ihmisten kasvot.
Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin
Uhanalaisuus Suomessa
UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)
CR Äärimmäisen uhanalainen
EN Erittäin uhanalainen
VU Vaarantunut
NT Silmälläpidettävä
LC Elinvoimainen
2019 LC - elinvoimaiset
2015 LC - elinvoimaiset
2010 LC - elinvoimaiset
2000 LC - elinvoimaiset
Säädökset
EU:n lintudirektiivin II/B-liite
Lajit, joiden metsästäminen voidaan sallia Suomessa (jäsenmailla omat luettelot), mikäli kansallinen lainsäädäntö sallii sen. Jäsenvaltioiden on varmistettava ettei metsästys vaaranna lajin suojelutoimenpiteitä niiden levinneisyysalueella.
Rauhoittamaton eläin (Metsästyslaki 1993/615)
Metsästyslaissa luetellut rauhoittamattomat eläimet.
-
Lajin runsaus Suomessa ennen ja nyt
Kartta vasemmalla kuvaa lajin keskimääräistä runsautta ennen (vuosina 1970-89).
Kartta keskellä näyttää lajin nykytilanteen (vuosina 2010-23).
Kartta oikealla kuvaa runsauden muutosta. Lajin runsastuminen on merkitty punaisella, väheneminen sinisellä värillä.
Musta tähti kuvaa lajin maantieteellisen esiintymisen keskipistettä.
Miten runsaudet on laskettu?
Karttapisteiden arvot on laskettu lintujen linjalaskennan avulla. Yksikkönä on parien määrä yhden kilometrin matkalla. Linjalaskenta tehdään vapaaehtoisvoimin lintujen parhaaseen lauluaikaan varhain aamulla kesäkuussa. Havainnoija kävelee 6 km matkan ja laskee matkan varrella havaitsemansa linnut.Laskentalinjoja on Suomessa 25 kilometrin välein. Laskennassa tarvitaan hyvää lintujen lajintuntemusta. Myös laulu- ja varoitusäänet pitää tuntea. Suomessa on laskettu noin 10 000 linjaa viimeisen 70 vuoden aikana.
