-
Muuttavat laulujoutsenet saapuvat keväällä aikaisemmin ja lähtevät Suomesta myöhemmin lämmenneen ilmaston vuoksi.
laulujoutsen – Cygnus cygnus
Luciano Giussani, Cygnus Cygnus/Whooper Swan. Creative Commons BY-NC-SA-2.0
Luciano Giussani, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen Jaa-Samoin 2.0
-
Laulujoutsen on lähimuuttaja, mutta osa linnuista talvehtii Suomessa.
Kuva: Satu Hiekko CC-BY-NC-ND-4.0
-
Laulujoutsenen nokka on keltainen ja kärjestä musta.
-
laulujoutsen – Cygnus cygnus
Halias
Jonne von Hertzen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen Ei-Muutoksia 4.0
Laulujoutsen
(sv: sångsvan, en: Whooper Swan)
Cygnus cygnus
Yksi kirja pelasti Suomen kansallislinnun eli laulujoutsenen.
Tunnistaminen
Laulujoutsen on hyvin suuri valkoinen vesilintu, jolla on pitkä kaula ja pieni pää. Sen keltaisen nokan kärki on musta. Laulujoutsen ui kaula suorana ja siivet litteästi selän päällä.
Elintavat
Laulujoutsen syö kesällä vesikasveja. Talvella ja muuton aikaan se ruokailee myös pelloilla, keväällä syö orasta ja syksyllä maahan pudonneita viljoja. Puolisukeltaja.
Elinympäristö
Laulujoutsen pesii järvillä, meren lahdilla sekä suoalueilla. Lähimuuttaja, pieni osa talvehtii Suomessa.
Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa
Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.
Ilmastonmuutos
Ilmaston lämpenemisen seurauksena vedet pysyvät pidempään sulana Suomessa, siksi laulujoutsenet saapuvat keväällä aikaisemmin ja lähtevät syksyllä myöhemmin kuin ennen. Talvien lämmetessä yhä useammat joutsenet eivät muutakaan, vaan pysyvät Suomessa vuoden ympäri.
Suojelu auttaa
Laulujoutsen lähes hävisi Suomesta metsästyksen ja munien keruun vuoksi 1940-luvun lopulla. Edes rauhoitus ei auttanut, vaan linnun laiton metsästys jatkui. Vasta 1950 julkaistu Yrjö Kokon Laulujoutsen-kirja onnistui muuttaa ihmisten asenteet ja linnun laiton metsästys loppui. Nykyään laulujoutsen pesii koko maassa. Laulujoutsen on valittu Suomen kansallislinnuksi.
Tiesitkö tämän?
Kesäisin nuoret linnut kerääntyvät suuriksi parviksi, ja ensimmäisenä syksynä vanhemmat näyttävät nuorille muuttoreitin. Joutsenpari on yhdessä koko elinikänsä. Suomen vanhin laulujoutsen on elänyt yli 24-vuotiaaksi.
Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin
Eliöryhmät
Uhanalaisuus Suomessa
UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)
CR Äärimmäisen uhanalainen
EN Erittäin uhanalainen
VU Vaarantunut
NT Silmälläpidettävä
LC Elinvoimainen
2019 LC - elinvoimaiset
2015 LC - elinvoimaiset
2010 LC - elinvoimaiset
2000 LC - elinvoimaiset
Säädökset
EU:n lintudirektiivin I-liite
Yhteisön tärkeinä pitämät, Suomessa esiintyvät lajit, joiden elinympäristöjä on suojeltava erityistoimin. Toimilla varmistetaan lajien eloonjääminen ja lisääntyminen niiden levinneisyysalueella (mm. Natura 2000 -alueiden perustaminen).