Karttaperhonen
(sv: kartfjäril)
Araschnia levana
Löydätkö siiven alapinnalta kartan? Huomaatko pelto- ja metsätilkkujen välissä risteilevät tiet ja joet?
Miltä näyttää?
Karttaperhonen on erikoinen, sillä sillä on kaksi erilaista sukupolvea. Molemmilla sukupolvilla siipien alapinnat ovat samanlaiset ja muistuttavat karttaa: vaaleat viivat risteilevät ruskealla pohjalla. Alkukesän ”ruskea” perhonen on yltä oranssinruskea ja muistuttaa nokkosperhosta. Loppukesän ”musta” perhonen on yläpuolelta tumma ja siinä kulkee vaalea poikkivyö.
Missä elää?
Karttaperhonen viihtyy rehevien metsien suojaisilla reunoilla ja pihapiireissä. Tärkeintä on, että alueella kasvaa nokkosta. Se välttelee avoimia peltoja toisin kuin sukulaisensa nokkos- ja neitoperhonen.
Milloin lentää?
Karttaperhosella on kaksi sukupolvea. Ensimmäinen, ruskea sukupolvi lentää toukokuun puolivälistä juhannukseen. Toinen, musta sukupolvi lentää heinä ja elokuussa.
Mitä toukka syö?
Toukat syövät vain nokkosta. Aikuiset perhoset käyvät monilla kukilla, kuten ohdakkeilla ja apiloilla, juomassa mettä.
Miten talvehtii?
Karttaperhonen talvehtii kotelona. Laji pystyy nykyisin talvehtimaan Suomessa, mikä ei ennen ollut mahdollista.
Syvemmälle lajin maailmaan
Ilmaston lämpeneminen auttaa
Karttaperhonen oli pitkään hyvin harvinainen Suomessa eikä pystynyt talvehtimaan täällä. 2000-luvun alun tienoilla tapahtui muutos: laji sopeutui talvehtimaan täällä samalla kun ilmasto lämpeni. Alkoi karttaperhosen voittokulku ja laji alkoi levitä nopeasti.
Nopea leviäminen Suomessa
2000 luvulla karttaperhonen on laajentanut levinneisyysaluettaan lähes joka vuosi. Se leviää idästä pohjoiseen ja etelässä länteen päin. Laji puuttuu enää vain muutamilta alueilta, mutta sen määrät vaihtelevat yhä paljon vuosittain.
Nokkosen varassa elävä laji
Karttaperhonen on erikoistunut laji, sillä sen toukat syövät ainoastaan nokkosta. Ilman nokkoskasvustoja karttaperhonen ei pysty elämään.
Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin
Uhanalaisuus Suomessa
UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)
CR Äärimmäisen uhanalainen
EN Erittäin uhanalainen
VU Vaarantunut
NT Silmälläpidettävä
LC Elinvoimainen
2019 LC - elinvoimaiset
2010 LC - elinvoimaiset
Säädökset
Ei säädöksiä.
Vuorovaikutussuhteet
Puna-apila
(++) mutualismi eli yhteistoiminta
Pölyttäjähyönteinen saa kasvin kukasta mettä ja samalla pölyttää kasvin.
Valkoapila
(++) mutualismi eli yhteistoiminta
Pölyttäjähyönteinen saa kasvin kukasta mettä ja samalla pölyttää kasvin.
Pelto-ohdake
(++) mutualismi eli yhteistoiminta
Pölyttäjähyönteinen saa kasvin kukasta mettä ja samalla pölyttää kasvin.
Huopaohdake
(++) mutualismi eli yhteistoiminta
Pölyttäjähyönteinen saa kasvin kukasta mettä ja samalla pölyttää kasvin.
