-
Juhlapukuisella haapanakoiraalla on oranssi pää ja keltainen otsa.
-
Naaraan puku on tumman punaruskea. Koiraat muistuttavat kesällä naarasta, jolloin ne maastoutuvat paremmin ollessaan lähes lentokyvyttömiä.
Haapana
(sv: bläsand, en: Eurasian Wigeon)
Anas penelope
Haapanakoiraalla on oranssi pää ja vartalo harmaa kuin haavan kuori.
Tunnistaminen
Koiraan pää on oranssi, muuten ruumis on harmaa ja mustavalkoinen. Naaras on punaruskea. Molemmilla vatsa on valkoinen.
Koiraat muistuttavat kesäisin naaraita. Ne eivät pysty lentämään uusia siipisulkia kasvattaessaan, ja suojaväri auttaa niitä pysymään piilossa pedoilta.
Elintavat
Syö vedestä kasveja ja hyönteisiä. Puolisukeltaja.
Elinympäristö
Haapana viihtyy monenlaisissa vesistöissä, erityisesti rantaniityillä. Lähimuuttaja.
Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa
Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.
Ilmastonmuutos
Ilmaston lämmetessä vesistöjen jäät lähtevät keväällä aikaisemmin ja haapanat muuttavat Suomeen aikaisemmin kuin ennen.
Rehevöityminen
Haapanoita pesii Suomessa vähemmän kuin ennen. Vesien rehevöitymisen vuoksi sen syömiä kasveja on vähemmän. Myös rantaniittyjä, joilla se mieluiten eläisi, on hävinnyt rehevöitymisen takia.
Tiesitkö tämän?
Haapana on saanut nimensä koiraan keskivartalon harmaasta väristä, joka muistuttaa haapapuun kuorta.
Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin
Uhanalaisuus Suomessa
UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)
CR Äärimmäisen uhanalainen
EN Erittäin uhanalainen
VU Vaarantunut
NT Silmälläpidettävä
LC Elinvoimainen
2019 VU - vaarantuneet
2015 VU - vaarantuneet
2010 LC - elinvoimaiset
2000 LC - elinvoimaiset
Säädökset
EU:n lintudirektiivin II/A-liite
Lajit, joiden metsästäminen voidaan sallia koko Euroopan Unionin alueella mikäli kansallinen lainsäädäntö sallii sen. Jäsenvaltioiden on varmistettava ettei metsästys vaaranna lajin suojelutoimenpiteitä niiden levinneisyysalueella. Liitteessä on listauksen lisäksi riekon alalajit Lagopus lagopus scoticus ja L. l. hibernicus, jotka eivät esiinny Suomessa.
EU:n lintudirektiivin III/B-liite
Lajit, joiden myyntiin, kuljetukseen tai hallussa pitämiseen myyntiä varten sekä elävien tai kuolleiden lintujen ja kaikkien niiden helposti tunnistettavien osien tai linnuista valmistettujen tuotteiden myytäväksi tarjoamiseen jäsenvaltiot voivat myöntää luvan, mikäli linnut on pyydystetty tai muuten hankittu laillisella tavalla. Liitteessä on lisäksi teeren alalaji Tetrao tetrix britannicus, joka ei esiinny Suomessa. Riekosta on Suomessa esiintyvän alalajin Lagopus lagopus lagopus lisäksi liitteessä alalajit L. l. scoticus ja L. l. hibernicus, jotka eivät esiinny Suomessa. Tundrahanhesta liitteessä on Suomen kautta muuttava alalaji Anser albifrons albifrons.
Riistalintu (Metsästyslaki 1993/615)
Metsästyslaissa luetellut riistalinnut (5§).
Uhanalaisten lajien esiintymien turvaaminen metsätaloudessa – Lajiturva-hankkeessa 2019–2021 laadittu lajiluettelo
Lajiturva-hankkeen 2019–2021 tavoitteena oli lisätä lajiesiintymätiedon avulla sellaisten metsän- ja luonnonhoitoratkaisujen käyttöä, joilla turvataan uhanalaisten lajien esiintymiä ja populaatioita. Hankkeessa laadittiin lajiluettelo. Lajiluettelossa on mukana vuoden 2019uhanalaisuuden arvioinnissa uhanalaiseksi (CR,EN,VU) ja silmälläpidettäväksi (NT) luokiteltuja lajeja.Lisäksi mukana on muutama lakisääteisesti suojeltu elinvoimainen (LC) laji.