-
Mustavalkoisella haahkakoiraalla on vaaleanvihreä niska. Koiraan soidinääni on hyvin erikoislaatuinen, pehmeä ja kumea ”a-uuh-u”.
haahka – Somateria mollissima
Luciano Giussani, Eider à duvet. Creative Commons BY-NC-SA-2.0
Luciano Giussani, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen Jaa-Samoin 2.0
-
Haahkanaaras on ruskeankirjava. Haahkat pesivät aina meren äärellä, joko ulkomeren luodoilla tai sisäsaaristossa.
-
haahka – Somateria mollissima
Halias
Jonne von Hertzen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen Ei-Muutoksia 4.0
-
haahka – Somateria mollissima
Pekka Malinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen Jaa-Samoin 4.0
Haahka
(sv: ejder, en: Common Eider)
Somateria mollissima
Tärkeä linkki Itämeren herkässä ravintoverkossa, merikotkan ja sinisimpukan välissä.
Tunnistaminen
Suuri sukeltava sorsalintu, jolla pitkä kiilamainen nokka. Koiras päältä valkoinen ja alta musta, päälaki musta ja niska vaaleanvihreä. Naaras ruskeankirjava, poikkijuovainen. Koiraan soidinääni on hyvin erikoislaatuinen, pehmeä ja kumea ”a-uuh-u”.
Elintavat
Sukeltaa ravinnokseen sinisimpukoita jopa 20 metrin syvyydestä. Kokosukeltaja.
Elinympäristö
Haahka on merialueiden laji, se pesii sekä ulkomeren puuttomilla luodoilla että sisäsaariston metsäisillä suurilla saarilla. Lähimuuttaja.
Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa
Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.
Lajien vuorovaikutus
Haahka on yksi merikotkan tärkeimmistä saalislajeista saaristossa. Kun ympäristömyrkkyjen vaivaama merikotka hävisi Itämereltä lähes sukupuuttoon, haahkakanta runsastui huomattavasti. Kun merikotka aloitti näyttävän paluunsa 1980-luvulla, alkoi haahka vähentyä ulkosaaristosta. Pienillä ja paljailla ulkosaarilla haahkat ovat merikotkalle helppoa saalista. Osa linnuista siirtyi pesimään suojaisampaan sisäsaaristoon, mutta nykyään siellä uhkaavat vieraspedot: supikoira ja minkki. Haahkakantojen taantuminen on jatkunut näihin päiviin asti.
Ilmastonmuutos
Ilmastonlämpeneminen vaikuttaa haahkaan monella tapaa. Vaikka haahkat palaavat paremmassa kunnossa pesimäseuduilleen leutojen talvien jälkeen, voi ilmastonmuutos olla lajille uhka ravinnon kautta. Leutoina talvina sinisimpukat eivät lepää vaan laihtuvat – laihat simpukat ovat surkeaa ravintoa. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät sateet laimentavat Itämerta ja alhainen suolapitoisuus haittaa mereistä sinisimpukkaa.
Tiesitkö tämän?
Haahkanaaraat keräävät poikueet merellä isoiksi lastentarhoiksi. Poikasten kimppahoito on kannattavaa puuhaa, eikä sukulaisia suosita.
Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin
Eliöryhmät
Uhanalaisuus Suomessa
UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)
CR Äärimmäisen uhanalainen
EN Erittäin uhanalainen
VU Vaarantunut
NT Silmälläpidettävä
LC Elinvoimainen
2019 EN - erittäin uhanalaiset
2015 VU - vaarantuneet
2010 NT - silmälläpidettävät
2000 LC - elinvoimaiset
Säädökset
EU:n lintudirektiivin III/B-liite
Lajit, joiden myyntiin, kuljetukseen tai hallussa pitämiseen myyntiä varten sekä elävien tai kuolleiden lintujen ja kaikkien niiden helposti tunnistettavien osien tai linnuista valmistettujen tuotteiden myytäväksi tarjoamiseen jäsenvaltiot voivat myöntää luvan, mikäli linnut on pyydystetty tai muuten hankittu laillisella tavalla. Liitteessä on lisäksi teeren alalaji Tetrao tetrix britannicus, joka ei esiinny Suomessa. Riekosta on Suomessa esiintyvän alalajin Lagopus lagopus lagopus lisäksi liitteessä alalajit L. l. scoticus ja L. l. hibernicus, jotka eivät esiinny Suomessa. Tundrahanhesta liitteessä on Suomen kautta muuttava alalaji Anser albifrons albifrons.
EU:n lintudirektiivin muuttolinnut
Suomessa säännöllisesti esiintyvät muuttavat lajit, joiden suojelemiseksi on toteutettava vastaavat toimenpiteet kuin liitteen I lajeille (mm. Natura 2000 -alueiden perustaminen).
Riistalintu (Metsästyslaki 1993/615)
Metsästyslaissa luetellut riistalinnut (5§).
-
Muuttajamäärien keskiarvot: Kuvaaja näyttää, kuinka monta tarkastelemasi lajin muuttavaa yksilöä on keskimäärin havaittu Hangon lintuasemalla tiettynä kalenteripäivänä. Kuvaajan avulla voit hahmottaa esimerkiksi lajin keskimääräisen kevät- ja syysmuuton ajoittumisen.
Kuvaajan arvot on laskettu jakamalla kalenteripäivän muuttajamäärien summat kyseisen kalenteripäivän havaintopäivämäärien lukumäärällä. Jotta kuvaajaa olisi helpompi tarkastella, esitetään arvot viiden päivän keskiarvoina.
-
Paikallisten määrien keskiarvot: Kuvaaja näyttää, kuinka monta tarkastelemasi lajin paikallista yksilöä on keskimäärin havaittu Hangon lintuasemalla tiettynä kalenteripäivänä. Asemalla paikallisiksi linnuiksi tulkitaan esimerkiksi alueella pesivät linnut ja Uddskatanilla muuton aikana levähtävät linnut. Kuvaajan avulla voit hahmottaa tarkastelemasi lajin keskimääräisen kevät- ja syysmuuton ajoittumisen.
Kuvaajan arvot on laskettu jakamalla kalenteripäivän paikallismäärien summat kyseisen kalenteripäivän havaintopäivämäärien lukumäärällä. Jotta kuvaajaa olisi helpompi tarkastella, esitetään arvot viiden päivän keskiarvoina.
-
Runsauksien muutokset: Kuvaajassa tarkastellaan miltä lajin yksilömäärät ja muuttoajat näyttävät eri ajanjaksoilla 1979-1999, 2000-2009, 2010-2019 ja 2020-. Vertaamalla eri väristen käyrien huippuja, voit tutkia onko lajin muuttoajankohta siirtynyt ja onko lajin runsaudessa tapahtunut muutoksia.
Kuvaajassa esitetään lajin päiväkohtaiset muuttajien ja paikallisten keskirunsaudet Hangon lintuasemalla kolmella eri aikajaksolla. Päiväkohtaiset arvot on laskettu jakamalla kalenteripäivän muutto- ja paikallismäärien summat kyseisen kalenteripäivän havaintopäivämäärien lukumäärällä.
-
Muuton ajoittumisen mediaanipäivämäärä: Mediaani kuvaa lajin muutonajoituksen puoliväliä eli päivämäärää, jolloin puolet lajin yksilöistä on havaittu kevät- tai syysmuuttokaudella Hangon lintuasemalla. Eri ajanjaksojen mediaaneja tarkastelemalla on helpoin hahmottaa, onko lajin kevät- tai syysmuutto aikaistunut tai viivästynyt.
Lajista ja sen muuttokäyttäytymisestä riippuen, mediaani lasketaan joko muutto- tai paikallisaineistosta tai näiden yhdistelmästä.
-
