Muuttavat laulujoutsenet saapuvat keväällä aikaisemmin ja lähtevät Suomesta myöhemmin lämmenneen ilmaston vuoksi.

laulujoutsen – Cygnus cygnus

Luciano Giussani, Cygnus Cygnus/Whooper Swan. Creative Commons BY-NC-SA-2.0

Luciano Giussani, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen Jaa-Samoin 2.0
Laulujoutsen on lähimuuttaja, mutta osa linnuista talvehtii Suomessa.

Kuva: Satu Hiekko CC-BY-NC-ND-4.0
Laulujoutsenen nokka on keltainen ja kärjestä musta.

Kuva CC0
laulujoutsen – Cygnus cygnus

Halias

Jonne von Hertzen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen Ei-Muutoksia 4.0

Laulujoutsen

(sv: sångsvan, en: Whooper Swan)

Cygnus cygnus

Yksi kirja muutti ihmisten asenteet ja pelasti lajin, jonka tunnemme Suomen kansallislintuna.

Tunnistaminen

Hyvin suuri valkoinen vesilintu, jolla pitkä kaula ja pieni pää. Aikuisilla laajalti keltainen nokka, joka on kärjestä musta. Uidessa kaula on suorana ja siivet asettuvat litteinä selän päälle. Nuoret linnut ovat vaaleanharmaita.

Elintavat

Ravinto: Kesällä ravintona erilaiset vesikasvit. Muuttokausina ja talvella ruokailee myös pelloilla, syö syksyllä varisseita viljoja ja keväällä orasta.

Puolisukeltaja.

Elinympäristö

Laulujoutsen pesii monenlaisissa vesistöissä, jotka tarjoavat suojaa pesäpaikalle ja ovat sopivan reheviä, kuten järvet ja merialueiden lahdet sekä kosteat suot. Lähimuuttaja, pieni osa kannasta talvehtii Suomessa.

Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa

Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.

Ilmastonmuutos

Ilmaston lämpenemisen seurauksena vesistöjen sulan veden aika on pidentynyt Suomessa, mikä vaikuttaa merkittävästi laulujoutsenen esiintymiseen. Muuttavat laulujoutsenet saapuvat keväällä selvästi aikaisemmin ja lähtevät Suomesta myöhemmin kuin muutama vuosikymmen sitten. Talvien lämmetessä yhä suurempi osa joutsenista pysyy Suomessa vuoden ympäri.

Suojelu auttaa

Laulujoutsen lähes hävisi Suomesta metsästyksen ja munienkeruun vuoksi. 1940-luvun lopulla arvioitiin enää 15 paria pesivän maan pohjoisissa osissa. Lintu rauhoitettiin Suomessa jo 1934, mutta vasta 1950 julkaistu Yrjö Kokon Laulujoutsen-kirja onnistui muuttamaan ihmisten asenteet linnun laitonta metsästystä vastaan. Pesimäkannan runsastuessa laulujoutsen on levittäytynyt takaisin luonnollisille elinalueilleen ja pesii nykyään koko maassa.

Laulujoutsenen suojelutilanne on yleisesti parantunut Euroopassa, ja se on ollut Euroopan Unionin erityissuojelua vaativien lajien listalla 1970-luvulta lähtien. Laulujoutsen valittiin Suomen kansallislinnuksi vuonna 1981.

Tiesitkö tämän?

Kesäisin nuoret sinkkulinnut kerääntyvät suuriksi parviksi. Ensimmäisenä syksynä vanhemmat näyttävät nuorille muuttoreitin. Joutsenparin seurusteluaika kestää vuosia, ja vasta sitten on aika hankkia poikasia. Parisuhde on tyypillisesti elinikäinen. Suomen vanhin laulujoutsen on elänyt yli 24-vuotiaaksi.

Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin

Eliöryhmät

Uhanalaisuus Suomessa

2019 LC - elinvoimaiset

2015 LC - elinvoimaiset

2010 LC - elinvoimaiset

2000 LC - elinvoimaiset

Säädökset

EU:n lintudirektiivin I-liite

Muuttajamäärien keskiarvot: Kuvaaja näyttää, kuinka monta tarkastelemasi lajin muuttavaa yksilöä on keskimäärin havaittu Hangon lintuasemalla tiettynä kalenteripäivänä. Kuvaajan avulla voit hahmottaa esimerkiksi lajin keskimääräisen kevät- ja syysmuuton ajoittumisen.

Kuvaajan arvot on laskettu jakamalla kalenteripäivän muuttajamäärien summat kyseisen kalenteripäivän havaintopäivämäärien lukumäärällä. Jotta kuvaajaa olisi helpompi tarkastella, esitetään arvot viiden päivän keskiarvoina.
Paikallisten määrien keskiarvot: Kuvaaja näyttää, kuinka monta tarkastelemasi lajin paikallista yksilöä on keskimäärin havaittu Hangon lintuasemalla tiettynä kalenteripäivänä. Asemalla paikallisiksi linnuiksi tulkitaan esimerkiksi alueella pesivät linnut ja Uddskatanilla muuton aikana levähtävät linnut. Kuvaajan avulla voit hahmottaa tarkastelemasi lajin keskimääräisen kevät- ja syysmuuton ajoittumisen.

Kuvaajan arvot on laskettu jakamalla kalenteripäivän paikallismäärien summat kyseisen kalenteripäivän havaintopäivämäärien lukumäärällä. Jotta kuvaajaa olisi helpompi tarkastella, esitetään arvot viiden päivän keskiarvoina.
Paikallisten määrien keskiarvot: Kuvaaja näyttää, kuinka monta tarkastelemasi lajin paikallista yksilöä on keskimäärin havaittu Hangon lintuasemalla tiettynä kalenteripäivänä. Asemalla paikallisiksi linnuiksi tulkitaan esimerkiksi alueella pesivät linnut ja Uddskatanilla muuton aikana levähtävät linnut. Kuvaajan avulla voit hahmottaa tarkastelemasi lajin keskimääräisen kevät- ja syysmuuton ajoittumisen.

Kuvaajan arvot on laskettu jakamalla kalenteripäivän paikallismäärien summat kyseisen kalenteripäivän havaintopäivämäärien lukumäärällä. Jotta kuvaajaa olisi helpompi tarkastella, esitetään arvot viiden päivän keskiarvoina.
Muuton ajoittumisen mediaanipäivämäärä: Mediaani kuvaa lajin muutonajoituksen puoliväliä eli päivämäärää, jolloin puolet lajin yksilöistä on havaittu kevät- tai syysmuuttokaudella Hangon lintuasemalla. Eri ajanjaksojen mediaaneja tarkastelemalla on helpoin hahmottaa, onko lajin kevät- tai syysmuutto aikaistunut tai viivästynyt.

Lajista ja sen muuttokäyttäytymisestä riippuen, mediaani lasketaan joko muutto- tai paikallisaineistosta tai näiden yhdistelmästä.

Äänet: D.Farrow, XC49799. Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 4.0