Takaisin listaukseen

Töyhtöhyyppä

(sv: tofsvipa, en: Northern Lapwing)

Vanellus vanellus

Mikä mustavalkoinen lintu kieppuu pellon yllä?

Tunnistaminen

Töyhtöhyyppä on mustavalkoinen kahlaaja, jolla on päässä pitkä töyhtö. Sen lentotyyli on heittelehtivää. Töyhtöhyypän ääni muistuttaa kissan naukumista videopelissä.

Elintavat

Töyhtöhyyppä syö matoja, hyönteisiä ja muita selkärangattomia eläimiä.

Elinympäristö

Töyhtöhyyppä pesii pelloilla, laitumilla, soilla ja niityillä pienissä ryhmissä. Lähimuuttaja.

Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa

Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.

Ilmastonmuutos

Töyhtöhyyppä muuttaa keväällä Suomeen selvästi aikaisemmin kuin ennen. Ilmasto on lämmennyt ja töyhtöhyypät selviävät leudommista talvesta paremmin. Laji on runsastunut viime vuosikymmeninä.

Maatalous

Maanviljelyn yksipuolistumisen vuoksi töyhtöhyypillä on vähemmän ruokaa ja pesäpaikkoja. Aikaisemmin keväällä pesinnän aloittaminen on riski töyhtöhyypälle: munat ja poikaset jäävät herkemmin peltotyökoneiden alle.

Tiesitkö tämän?

Pesä on maassa avoimella paikalla. Koiras kaapii useita pesäkuoppia, joista naaras valitsee parhaan. Töyhtöhyyppä munii neljä munaa, jotka asettuvat pesään neliapilan muotoon.

Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin

Uhanalaisuus Suomessa

UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)

IUCN:n uhanalaisuusluokitukset

CR Äärimmäisen uhanalainen

EN Erittäin uhanalainen

VU Vaarantunut

NT Silmälläpidettävä

LC Elinvoimainen

2019 LC - elinvoimaiset

2015 LC - elinvoimaiset

2010 LC - elinvoimaiset

2000 LC - elinvoimaiset

Säädökset

Ei säädöksiä.

  • Lajin runsaus Suomessa ennen ja nyt

    Kartta vasemmalla kuvaa lajin keskimääräistä runsautta ennen (vuosina 1970-89).

    Kartta keskellä näyttää lajin nykytilanteen (vuosina 2010-23).

    Kartta oikealla kuvaa runsauden muutosta. Lajin runsastuminen on merkitty punaisella, väheneminen sinisellä värillä.

    Musta tähti kuvaa lajin maantieteellisen esiintymisen keskipistettä.

    Miten runsaudet on laskettu?
    Karttapisteiden arvot on laskettu lintujen linjalaskennan avulla. Yksikkönä on parien määrä yhden kilometrin matkalla. Linjalaskenta tehdään vapaaehtoisvoimin lintujen parhaaseen lauluaikaan varhain aamulla kesäkuussa. Havainnoija kävelee 6 km matkan ja laskee matkan varrella havaitsemansa linnut.

    Laskentalinjoja on Suomessa 25 kilometrin välein. Laskennassa tarvitaan hyvää lintujen lajintuntemusta. Myös laulu- ja varoitusäänet pitää tuntea. Suomessa on laskettu noin 10 000 linjaa viimeisen 70 vuoden aikana.