Mehiläisen karvoihin tarttuu siitepölyä, joka kulkeutuu seuraavaan kukkaan, jossa se ruokailee. Se on pölytystä!

Kuva Pentti Ketola, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
Tarhamehiläinen on näppärä puutarha- ja peltokasvien pölyttäjä, koska pesälaatikoita voidaan siirtää juuri sinne missä pölytyspalvelua tarvitaan.

Kuva Teppo Mutanen, Creative Commons Vapaa 4.0
Yhdessä pesässä elää kymmeniä tuhansia tarhamehiläisiä. Pesän kennoissa kehittyy uusia mehiläisiä, säilötään siitepölyä ja valmistetaan hunajaa.

Linkki kuvaan CC0
Työläisillä on jaloissa siitepölyvasut, joihin ne keräävät siitepölyä ja vievät pesään.

Kuva Pekka Malinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
Mehiläistarhaaja vaihtaa osan pesän talviruuasta eli hunajasta syksyllä sokeriliuokseen. Yhdestä mehiläispesästä saadaan noin 40 kiloa hunajaa vuodessa.

Linkki kuvaan CC0
Mesi ja siitepöly ovat mehiläisen tuoreruokaa, jota ne keräävät kukista.

Kuva Pekka Malinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen Jaa-Samoin 4.0

Tarhamehiläinen

(sv: honungsbi)

Apis mellifera

Hunajaa valmistava kotieläin, joka on ahkera apuri satokasvien pölytyksessä.

Tunnistaminen

Tarhamehiläinen on keskikoinen ruskean värinen mehiläislaji. Sillä on melko harva vaalean kellanruskea karvoitus. Takaruumiin väritys vaihtelee, yleensä se on tumman ja vaalean raidallinen. Tarhamehiläisen sekoittaa helposti moniin erakkomehiläisiin.

Työläisillä on takajalkojen säärissä siitepölyvasut, joihin ne keräävät siitepölyä pesään vietäväksi.

Elintavat

Lentoaika Tarhamehiläiset ovat liikkeellä varhaisesta keväästä syksyyn asti. Työläiset ja kuningatar viettävät talven lepotilassa pesälaatikossaan, josta työläiset lähtevät liikkeelle kevään ensimmäisinä lämpiminä päivinä. Alkukesän aikana pesässä kasvatetaan uusia työläisiä. Heinäkuun alussa pesässä on jo kymmeniätuhansia työläisiä.

Ravintokasvit Tarhamehiläinen käyttää hyvin monenlaisia ravintokasveja, sekä viljeltyjä pelto- ja puutarhakasveja että monia luonnonkasveja. Tarhamehiläisen kieli on sen verran lyhyt, ettei se pysty ruokailemaan kukinnoltaan syvätorvisilla mesikasveilla.

Parveilu Parveilu liittyy tarhamehiläisen elinkiertoon. Alkukesällä nopeasti kasvaneella yhdyskunnalla on pesässä ahdasta, josta seuraa uuden kuningattaren kehittyminen. Parveilussa vanha kuningatar lähtee pesästä tuhansien työmehiläisten kanssa perustaakseen uuden yhdyskunnan.

Elinympäristö

Tarhamehiläisiä kasvatetaan monenlaisissa ympäristöissä. Työläiset liikkuvat ravintoa etsiessään jopa muutamia kilometrejä, joten niitä voi tavata lähes missä tahansa.

Yleisimmin niitä näkee puutarhoissa ja peltoalueilla, mutta nykyisin tarhausta harjoitetaan paljon myös kaupungeissa. Mehiläispesiä viedään myös metsäseuduille etenkin vadelman sekä kanervan kukinta-aikaan. Monesti mehiläispesiä siirretään kesän aikana useaan kertaan eri ravintokasvien kukinnan mukaan.

Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa

Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.

Yleislaji

Tarhamehiläinen on todellinen yleislaji, jota ihminen on kuljettanut mukanaan maailman jokaiseen kolkkaan. Samaan Apis-sukuun kuuluu yhteensä kahdeksan hunajaa tuottavaa mehiläislajia, joita tavataan kaikilla mantereilla ja lähes kaikissa elinympäristöissä. Eri alueilla niistä on kehittynyt monia paikallisiin olosuhteisiin sopeutuneita alalajeja, kuten Suomessa perinteisesti käytetty tumma mehiläinen.

Tarhamehiläinen käyttää ravinnokseen hyvin laajaa valikoimaa erilaisia viljely- ja luonnonkasveja. Tämän ansiosta se menestyy monenlaisissa elinympäristöissä.

Lajien vuorovaikutus

Tarhamehiläinen ei ole vihamielinen luonnon pölyttäjiä kohtaan, eikä kilpaile niiden kanssa pesäpaikoista. Ravinnosta eli mesikasveista voi kuitenkin joskus syntyä kilpailua, josta on haittaa molemmille osapuolille. Ravintokilpailua voi ilmetä, jos mehiläispesiä on liian tiheässä tai esimerkiksi kuivuus heikentää kasvien mesitarjontaa.

On myös havaittu, että tarhamehiläisistä voi joskus siirtyä loisia ja taudinaiheuttajia villeihin erakkomehiläisiin. Riski tähän on ilmeinen, sillä eri pölyttäjät vierailevat usein peräkkäin samoilla kukilla. Samasta syystä ihmisillä käsien pesu on yksi tärkeimmistä tavoista torjua tautien leviämistä.

Maatalous

Tarhamehiläistä käytetään laajalti erilaisten pelto-ja puutarhakasvien pölyttämiseen. Se on tähän tarkoitukseen ihanteellinen apuri, sillä pesälaatikoita voidaan siirtää tarpeen mukaan pellolta tai puutarhasta toiseen, kun eri kasvilajien kukinta etenee. Siten pölytyspalvelua saa juuri haluttuun aikaan ja halutulla paikalla. Tarhamehiläisiä ei kuitenkaan ole riittävästi erilaisten satokasvien pölyttämiseen kaikkialla, missä tarvetta on. Viljeltyjen kasvien pölytyksestä vastaavatkin pääosin luonnonpölyttäjät – etupäässä kimalaiset, erakkomehiläiset ja kukkakärpäset.

Tiesitkö tämän?

Mesi ja siitepöly ovat mehiläisen tuoreruokaa, jota ne keräävät kukista. Pesän kennoissa kehittyy uusia mehiläisiä, säilötään siitepölyä ja valmistetaan hunajaa.

Ensin kolme päivää kennon pohjalla on kuningattaren munima muna. Sitten viiden päivän ajan aikuiset työläiset ruokkivat munasta kuoriutunutta toukkaa, kunnes rakentavat kennoon vahakannen. Kannen alla toukka kutoo itselleen kotelokopan, kehittyy sen sisällä aikuiseksi ja puree viimein leuoillaan kennon auki. Nyt se on aikuinen työläinen. Ensitöikseen nuori työläinen alkaa siivota kennoja ja myöhemmin se pääsee medenkeruuhommiin – pölytys hoituu sivutyönä.

Hunaja on mehiläisen säilykeruoka, jota se valmistaa kylmien aikojen varalle ja talviravinnokseen. Mehiläinen kuljettaa kukista keräämänsä meden pesäänsä. Jo matkalla pesään mehiläinen alkaa erittää entsyymejä, jotka muokkaavat meden sokeria. Pesässä mesi muuttuu hunajaksi. Mehiläiset peittävät valmiit hunajakennot ilmatiiviisti vahalla.

Mehiläistarhaaja vaihtaa osan pesän talviruuasta elo-syyskuussa sokeriliuokseen. Yhdestä mehiläispesästä saadaan keskimäärin 40 kiloa hunajaa vuodessa, joka on valmistunut kymmenien tuhansien mehiläisten yhteistyönä.

Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin

Eliöryhmät

Uhanalaisuus Suomessa

2019 NA - arviointiin soveltumattomat

2010 NA - arviointiin soveltumattomat

Säädökset

Ei säädöksiä.

Lajin runsaus

Osuus (%) lajin kokonaishavaintomäärästä 10 päivän jaksolla.