-
Täpläpapurikko on helppo tunnistaa. Tummanruskeiden siipien kärjissä on vaaleankeltaisia täpliä, joiden keskellä on silmätäplät.
Kuva J. Tyllinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
Siipien alapinnat ovat ruskean ja keltaisen kirjavat.
Kuva Pekka Malinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
Kesän ensimmäisiä täpläpapurikkoja näkee toukokuun lopulla, ja viimeisiä heinäkuun alussa.
Kuva Jukka Lång, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
Täpläpapurikon munia. Niistä kehittyy heinäkasveja syöviä toukkia.
Kuva Kimmo Silvonen, Creative Commons Nimeä Jaa-Samoin 4.0
-
Täpläpapurikko viihtyy varjoisissa ja varttuneissa metsissä, eikä harhaudu avoimille alueille.
Kuva J. Tyllinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
Täpläpapurikko
(sv: kvickgräsfjäril)
Pararge aegeria
Varjoisten varttuneiden metsien suojissa on täpläpapurikon hyvä elää.
Miltä näyttää?
Täpläpapurikko on helppo tunnistaa. Sen siivet ovat yläpuolelta tummanruskeat ja kärjissä on vaaleankeltaisia täpliä, joiden keskellä näkyy mustavalkeita silmätäpliä. Siipien alapinnat ovat ruskean ja keltaisen kirjavat.
Missä elää?
Täpläpapurikko viihtyy varjoisissa ja varttuneissa metsissä, erityisesti rehevissä kuusikoissa ja lehtometsissä, joissa on pieniä valoisia laikkuja. Se pysyttelee aina metsän läheisyydessä eikä harhaudu avoimille alueille.
Milloin lentää?
Laji lentää eniten kesäkuun alussa. Ensimmäisiä yksilöitä näkee toukokuun lopulla, ja viimeisiä heinäkuun alussa. Lämpiminä kesinä voi esiintyä myös toinen sukupolvi elokuussa.
Mitä toukka syö?
Toukat syövät monenlaisia heinäkasveja.
Miten talvehtii?
Täpläpapurikko talvehtii yleensä kotelona, mutta toisinaan se voi talvehtia myös keskenkasvuisena toukkana.
Syvemmälle lajin maailmaan
Vaatelias metsälaji
Täpläpapurikko tarvitsee varttuneita, luonnontilaisen kaltaisia kuusi- ja lehtometsiä, joissa on vaihtelevasti varjoa ja pieniä aukkopaikkoja. Se ei viihdy talousmetsissä tai taimikoissa.
Metsien rakenteen vaikutus
Talousmetsät ovat usein yksipuolisia, eikä täpläpapurikko yleensä selviä niissä. Laji tarvitsee vanhempia metsiä, joissa on eri lajisia ja eri ikäisiä puita. Tällaisia luonnontilaisen kaltaisia metsiä on nykyään vähemmän.
Uhanalaisuuden kasvu
Täpläpapurikko luokiteltiin ensimmäistä kertaa silmälläpidettäväksi vuoden 2019 arvioinnissa. Sopivia metsiä löytyy yhä, mutta perhosia on vähän ja tunnetut esiintymät ovat harventuneet.
Yllättävä menestys Hollannissa
Eteläisessä Euroopassa täpläpapurikko oli pitkään harvinainen, mutta Hollannissa se yleistyi nopeasti 2000-luvun alussa. Lajin käyttäytymisessä tapahtui ilmeisesti perinnöllinen muutos, jonka ansiosta se alkoi käyttää enemmän erilaisia metsäympäristöjä. Jännittävää nähdä, tapahtuuko sama muutos joskus myös Suomessa.
Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin
Uhanalaisuus Suomessa
UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)
CR Äärimmäisen uhanalainen
EN Erittäin uhanalainen
VU Vaarantunut
NT Silmälläpidettävä
LC Elinvoimainen
2019 NT - silmälläpidettävät
2010 LC - elinvoimaiset
Säädökset
Uhanalaisten lajien esiintymien turvaaminen metsätaloudessa – Lajiturva-hankkeessa 2019–2021 laadittu lajiluettelo
Lajiturva-hankkeen 2019–2021 tavoitteena oli lisätä lajiesiintymätiedon avulla sellaisten metsän- ja luonnonhoitoratkaisujen käyttöä, joilla turvataan uhanalaisten lajien esiintymiä ja populaatioita. Hankkeessa laadittiin lajiluettelo. Lajiluettelossa on mukana vuoden 2019uhanalaisuuden arvioinnissa uhanalaiseksi (CR,EN,VU) ja silmälläpidettäväksi (NT) luokiteltuja lajeja.Lisäksi mukana on muutama lakisääteisesti suojeltu elinvoimainen (LC) laji.
Alueellisesti uhanalainen 2020 - 1b Hemiboreaalinen, Lounainen rannikkomaa
Alueellinen uhanalaisuusarviointi 2020 on tehty valtakunnallisessa arvioinnissa elinvoimaisiksi (LC) ja silmälläpidettäviksi (NT) luokitelluille sammal-, putkilokasvi-, sieni-, jäkälä-, perhos- ja lintulajeille. Alueellisesti uhanalaiseksi arvioidut lajit on merkitty luokkaan RT (Regionally Threatened).
Alueellisesti uhanalainen 2020 - 2a Eteläboreaalinen, Lounaismaa ja Pohjanmaan rannikko
Alueellinen uhanalaisuusarviointi 2020 on tehty valtakunnallisessa arvioinnissa elinvoimaisiksi (LC) ja silmälläpidettäviksi (NT) luokitelluille sammal-, putkilokasvi-, sieni-, jäkälä-, perhos- ja lintulajeille. Alueellisesti uhanalaiseksi arvioidut lajit on merkitty luokkaan RT (Regionally Threatened).
Alueellisesti uhanalainen 2020 - 2b Eteläboreaalinen, Järvi-Suomi
Alueellinen uhanalaisuusarviointi 2020 on tehty valtakunnallisessa arvioinnissa elinvoimaisiksi (LC) ja silmälläpidettäviksi (NT) luokitelluille sammal-, putkilokasvi-, sieni-, jäkälä-, perhos- ja lintulajeille. Alueellisesti uhanalaiseksi arvioidut lajit on merkitty luokkaan RT (Regionally Threatened).
Alueellisesti uhanalainen 2020 - 3a Keskiboreaalinen, Pohjanmaa
Alueellinen uhanalaisuusarviointi 2020 on tehty valtakunnallisessa arvioinnissa elinvoimaisiksi (LC) ja silmälläpidettäviksi (NT) luokitelluille sammal-, putkilokasvi-, sieni-, jäkälä-, perhos- ja lintulajeille. Alueellisesti uhanalaiseksi arvioidut lajit on merkitty luokkaan RT (Regionally Threatened).
Alueellisesti uhanalainen 2020 - 3b Keskiboreaalinen, Pohjois-Karjala–Kainuu
Alueellinen uhanalaisuusarviointi 2020 on tehty valtakunnallisessa arvioinnissa elinvoimaisiksi (LC) ja silmälläpidettäviksi (NT) luokitelluille sammal-, putkilokasvi-, sieni-, jäkälä-, perhos- ja lintulajeille. Alueellisesti uhanalaiseksi arvioidut lajit on merkitty luokkaan RT (Regionally Threatened).
