Räystäspääskyn pyrstöjouhet ovat selvästi lyhyemmät kuin haarapääskyllä. Mustan selän takaosassa on laaja valkoinen laikku.

Ómar Runólfsson, House Martin – Delichon urbicum – Bæjasvala. Creative Commons BY-NC-SA-2.0
Räystäspääskyn vatsa ja kurkku ovat valkoiset. Se tekee pesänsä savesta, mutta kuumina kesinä kosteaa savea voi olla vaikea löytää.

Kuva CC0
Räystäspääsky pesii lähellä ihmisasutusta ja muuraa pesän räystäisiin tai muihin rakenteisiin.

Kuva CC0

Räystäspääsky

(sv: hussvala, en: Common House Martin)

Delichon urbicum

Kaikki Suomen pääskyt ovat uhanalaisia, mutta räystäspääskyjen määrä on romahtanut jyrkimmin.

Tunnistaminen

Räystäspääsky on pieni, pitkä- ja teräväsiipinen lintu, joka on taitava lentäjä. Sen selkäpuoli on kiiltävän sinimusta, vatsa ja kurkku ovat valkoiset, ja selän takaosassa on laaja valkoinen laikku. Räystäspääskyn pyrstöjouhet ovat selvästi lyhyemmät kuin haarapääskyllä.

Elintavat

Räystäspääsky syö hyönteisiä ja hämähäkkejä, joita se pyydystää suoraan ilmasta.

Elinympäristö

Räystäspääsky pesii ihmisasutuksen piirissä. Se tarvitsee sopivia räystäitä tai muita rakenteita, joihin savesta tehty pesä saadaan muurattua. Pohjois-Suomessa räystäspääsky voi pesiä myös kalliojyrkänteillä. Pitkänmatkan muuttaja.

Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa

Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.

Ilmastonmuutos

Räystäspääskyn kevätmuutto on aikaistunut hieman. Ilmastonmuutos voi vaikuttaa myös muuttoreittien varsilla, kun sään ääri-ilmiöt runsastuvat.

Maatalous

Räystäspääskyjen pesimäkanta Suomessa on romahtanut yli 70 % tällä vuosituhannella. Räystäspääsky on kärsinyt maatalousympäristöjen muutoksista, karjatilojen määrän väheneminen on johtanut hyönteisravinnon sekä sopivien pesäpaikkojen vähenemiseen.

Ulkomaiden tilanne

Talvehtimisalueilla ja muuttoreittien varsilla haarapääskyä uhkaavat elinympäristömuutokset, kuten, kosteikkojen väheneminen ja maailmanlaajuinen hyönteiskato. Mahdollisesti räystäspääsky on kärsinyt näistä muutoksista pahemmin kuin haarapääsky, sillä räystäspääskyn pesimäkanta on laskenut jyrkemmin 2010-luvulla kuin haarapääskyn.

Tiesitkö tämän?

Räystäspääskyt pesivät kahdesti saman kesän aikana, jos sääolot ovat suotuisia. Joskus ensimmäisen pesinnän poikaset auttavat vanhempiaan toisen poikueen ruokkimisessa! Sateinen ja kolea sää on huono, koska silloin pääskyjen on vaikea löytää tarpeeksi hyönteisiä poikasille. Pitkä hellejakso taas hankaloittaa savipesän rakennusta, kun kosteaa savea ei välttämättä löydy. Yhteen pesään tarvitaan jopa tuhat nokallista savea!

Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin

Uhanalaisuus Suomessa

2019 EN - erittäin uhanalaiset

2015 EN - erittäin uhanalaiset

2010 LC - elinvoimaiset

2000 LC - elinvoimaiset

Säädökset

Uhanalaiset lajit (LSA 1997/160, liite 4 2021/521)

Kiireellisesti suojeltavat lajit (SYKE 2020)

Lajin runsaus Suomessa ennen ja nyt

Kartta vasemmalla kuvaa lajin keskimääräistä runsautta ennen (vuosina 1970-89).

Kartta keskellä näyttää lajin nykytilanteen (vuosina 2010-23).

Kartta oikealla kuvaa runsauden muutosta. Lajin runsastuminen on merkitty punaisella, väheneminen sinisellä värillä.

Musta tähti kuvaa lajin maantieteellisen esiintymisen keskipistettä.

Miten runsaudet on laskettu?
Karttapisteiden arvot on laskettu lintujen linjalaskennan avulla. Yksikkönä on parien määrä yhden kilometrin matkalla. Linjalaskenta tehdään vapaaehtoisvoimin lintujen parhaaseen lauluaikaan varhain aamulla kesäkuussa. Havainnoija kävelee 6 km matkan ja laskee matkan varrella havaitsemansa linnut.

Laskentalinjoja on Suomessa 25 kilometrin välein. Laskennassa tarvitaan hyvää lintujen lajintuntemusta. Myös laulu- ja varoitusäänet pitää tuntea. Suomessa on laskettu noin 10 000 linjaa viimeisen 70 vuoden aikana.