Rämehopeatäplä
(sv: svartringlad pärlemorfjäril)
Boloria eunomia
Soiden ojittamisesta kärsinyt ja soiden suojelusta hyötynyt suoperhonen.
Miltä näyttää?
Rämehopeatäplä on melko vaikea tunnistaa, sillä se muistuttaa monia muita hopeatäpliä. Varmimmin lajin tunnistaa takasiipien alapuolen rivistä mustia pyöreitä täpliä, joiden keskiosa on valkoinen.
Missä elää?
Rämehopeatäplä on suoperhonen. Se elää luonnontilaisilla soilla, erityisesti avosoiden rämereunoilla, joissa kasvaa vähän puita. Se ei juuri viihdy avoimilla nevoilla eikä poistu suoalueilta. Ojitetuilla soilla laji voi selvitä jonkin aikaa, mutta katoaa metsän kasvaessa tiheämmäksi.
Milloin lentää?
Rämehopeatäplä lentää alkukesällä. Ensimmäisiä perhosia nähdään toukokuun lopulla, runsaimmillaan se on kesäkuun puolivälissä ja viimeisiä yksilöitä havaitaan heinäkuun alussa.
Mitä toukka syö?
Toukat syövät ainakin juolukkaa ja suokukkaa, jotka ovat yleisiä suokasveja.
Miten talvehtii?
Rämehopeatäplä talvehtii toukkana.
Syvemmälle lajin maailmaan
Soiden kuivatus vei elintilaa
Rämehopeatäplä on kärsinyt soiden ojittamisesta. Kun suot on kuivattu pelloiksi, metsiksi tai turvetuotantoa varten, perhosen elinympäristöt ovat hävinneet. Ojitus ei tuhoa lajia heti, mutta ajan myötä puuston kasvu syrjäyttää suon lajit.
Suojelu on auttanut lajia
Rämehopeatäplä on yksi harvoista suoperhosista, joita pidetään vielä elinvoimaisina. Se on hyötynyt soidensuojelusta, erityisesti Lapissa, jossa suojeltuja soita on paljon. Etelä-Suomessa lajia esiintyy enää harvoilla suojelluilla soilla.
Erkoistunut vähäpuustoisiin soihin
Rämehopeatäplä on erikoistunut elämään avosoiden vähäpuustoisilla rämereunoilla. Vaikka sen ravintokasvit ovat yleisiä soilla, niitä on vähän muualla. Juolukkaa esiintyy myös metsissä, mutta perhonen ei suostu elämään puustoisissa ympäristöissä.
Suoperhoset vähentyneet
Suomen soilla elää useita perhosia, mutta vain osa pärjää ojitetuilla soilla. Rämehopeatäplän tavoin monet lajit ovat taantuneet erityisesti Etelä-Suomessa. Pohjoisessa perhosten tilanne on parempi, koska suojeltuja ja vähäpuustoisia soita on enemmän.
Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin
Uhanalaisuus Suomessa
UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)
CR Äärimmäisen uhanalainen
EN Erittäin uhanalainen
VU Vaarantunut
NT Silmälläpidettävä
LC Elinvoimainen
2019 LC - elinvoimaiset
2010 LC - elinvoimaiset
Säädökset
Alueellisesti uhanalainen 2020 - 1b Hemiboreaalinen, Lounainen rannikkomaa
Alueellinen uhanalaisuusarviointi 2020 on tehty valtakunnallisessa arvioinnissa elinvoimaisiksi (LC) ja silmälläpidettäviksi (NT) luokitelluille sammal-, putkilokasvi-, sieni-, jäkälä-, perhos- ja lintulajeille. Alueellisesti uhanalaiseksi arvioidut lajit on merkitty luokkaan RT (Regionally Threatened).
