Rämehopeatäplä on nimensä mukaisesti suolaji. Kuvassa näkyy suokukka, jota sen toukat syövät.

Kuva J. Tyllinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
Rämehopeatäplä on alkukesän laji, joka on runsaimmillaan kesäkuun puolivälissä.

Kuva Pekka Malinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
Rämehopeatäplä on vaikea tunnistaa. Se on sekoitettavissa useisiin muihin hopeatäpliin, jotka on mahdollista erottaa toisistaan vain takasiipien alapinnan kuviointien perusteella.

Kuva J. Tyllinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0

Rämehopeatäplä

(sv: svartringlad pärlemorfjäril)

Boloria eunomia

Soiden ojittamisesta kärsinyt ja soiden suojelusta hyötynyt suoperhonen.

Miltä näyttää?

Rämehopeatäplä on melko vaikea tunnistaa, sillä se muistuttaa monia muita hopeatäpliä. Varmimmin lajin tunnistaa takasiipien alapuolen rivistä mustia pyöreitä täpliä, joiden keskiosa on valkoinen.

Missä elää?

Rämehopeatäplä on suoperhonen. Se elää luonnontilaisilla soilla, erityisesti avosoiden rämereunoilla, joissa kasvaa vähän puita. Se ei juuri viihdy avoimilla nevoilla eikä poistu suoalueilta. Ojitetuilla soilla laji voi selvitä jonkin aikaa, mutta katoaa metsän kasvaessa tiheämmäksi.

Milloin lentää?

Rämehopeatäplä lentää alkukesällä. Ensimmäisiä perhosia nähdään toukokuun lopulla, runsaimmillaan se on kesäkuun puolivälissä ja viimeisiä yksilöitä havaitaan heinäkuun alussa.

Mitä toukka syö?

Toukat syövät ainakin juolukkaa ja suokukkaa, jotka ovat yleisiä suokasveja.

Miten talvehtii?

Rämehopeatäplä talvehtii toukkana.

Syvemmälle lajin maailmaan

Soiden kuivatus vei elintilaa

Rämehopeatäplä on kärsinyt soiden ojittamisesta. Kun suot on kuivattu pelloiksi, metsiksi tai turvetuotantoa varten, perhosen elinympäristöt ovat hävinneet. Ojitus ei tuhoa lajia heti, mutta ajan myötä puuston kasvu syrjäyttää suon lajit.

Suojelu on auttanut lajia

Rämehopeatäplä on yksi harvoista suoperhosista, joita pidetään vielä elinvoimaisina. Se on hyötynyt soidensuojelusta, erityisesti Lapissa, jossa suojeltuja soita on paljon. Etelä-Suomessa lajia esiintyy enää harvoilla suojelluilla soilla.

Erkoistunut vähäpuustoisiin soihin

Rämehopeatäplä on erikoistunut elämään avosoiden vähäpuustoisilla rämereunoilla. Vaikka sen ravintokasvit ovat yleisiä soilla, niitä on vähän muualla. Juolukkaa esiintyy myös metsissä, mutta perhonen ei suostu elämään puustoisissa ympäristöissä.

Suoperhoset vähentyneet

Suomen soilla elää useita perhosia, mutta vain osa pärjää ojitetuilla soilla. Rämehopeatäplän tavoin monet lajit ovat taantuneet erityisesti Etelä-Suomessa. Pohjoisessa perhosten tilanne on parempi, koska suojeltuja ja vähäpuustoisia soita on enemmän.