-
Pikkuapollo on nimestään huolimatta suuri valkea perhonen, jonka siipisuonet ovat mustat ja siipien tyvellä on hieman tummaa. Etusiipien keskellä on kaksi mustaa täplää.
Kuva Pekka Malinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
Etusiipien kärjet ovat usein kuluneet läpikuultaviksi.
Kuva Pekka Malinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
Pikkuapollo elää tuoreilla ja rehevillä niityillä. Aikuisille kelpaa monien kukkien mesi. Pikkuapollo on harvinainen: se esiintyy vain Lounais-Suomessa ja Ahvenanmaalla sekä siirtoistutettuna Porvoossa.
Kuva J. Tyllinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
Pikkuapollon toukat käyttävät ravintonaan vain pystykiurunkannusta (Coridalis solida), joka kukkii aikaisin keväällä. Kuvassa nuori toukka ravintokasvinsa vieressä.
Kuva Håkan Söderholm, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
Hyvin pieni pikkuapollon toukka syömässä pystykiurunkannusta. Keväällä kukkiva kasvi on kuihtunut silloin, kun aikuiset pikkuapollot lentävät.
Kuva Håkan Söderholm, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
Pikkuapollon täysikasvuinen toukka syömässä ennen koteloitumistaan. Aikuinen perhonen lähtee lentoon aivan kesän alussa.
Kuva Håkan Söderholm, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
Pikkuapollo
(sv: mnemosynefjäril)
Parnassius mnemosyne
Suuri, valkea perhonen, joka vaatii rehevän niityn. Toukalle vain kiurunkannusta, kiitos!
Miltä näyttää?
Pikkuapollo on suuri valkoinen perhonen. Sen siipisuonet ovat mustat ja siipien tyvellä näkyy tummaa sävyä. Etusiipien keskellä on kaksi mustaa täplää. Laji on helppo tunnistaa.
Missä elää?
Pikkuapollo elää tuoreilla ja rehevillä niityillä, joilla kasvaa pystykiurunkannusta. Usein nämä niityt ovat laidunnettuja ja sijaitsevat vesistöjen lähellä. Ilman laidunnusta niityt metsittyvät nopeasti, eikä pikkuapollo enää pärjää siellä. Suomessa lajia esiintyy vain Lounais Suomessa ja Ahvenanmaalla sekä siirtoistutettuna Porvoossa. Tärkein esiintymisalue on Somerolla.
Milloin lentää?
Pikkuapollo lentää alkukesällä. Sitä näkee eniten kesäkuun alussa, aikaisina keväinä jo toukokuun lopulla. Lento jatkuu heinäkuun alkupuolelle asti.
Mitä toukka syö?
Toukat syövät vain pystykiurunkannusta, eikä mikään muu kasvi kelpaa ravinnoksi.
Miten talvehtii?
Pikkuapollo talvehtii joko munana tai pienenä toukkana lähellä maan pintaa piilossa karikkeessa.
Syvemmälle lajin maailmaan
Vaatelias laji
Pikkuapollo on erikoistunut laji, sillä sen toukat syövät vain yhtä kasvia pystykiurunkannusta.
Laidunnus pitää niityt avoimina
Pikkuapollo tarvitsee laidunnettuja niittyjä. Kun laidunnus loppuu, kookkaat heinät ja puusto valtaavat alueen ja pystykiurunkannus häviää. Siksi niityt vaativat säännöllistä hoitoa, kuten laidunnusta tai raivausta.
Vaarassa hävitä
Pikkuapollo on uhanalainen ja esiintyy Suomessa vain pienillä alueilla. Myös muualla Euroopassa lajin määrät ovat vähentyneet, vaikka sitä esiintyy vuoristoalueilla.
Suojelu on elintärkeää
Pikkuapollo on rauhoitettu laji. Sen tärkeimmät esiintymisalueet, kuten Häntälänjoen jokilaakso Somerolla, on suojeltu ja niittyjä hoidetaan. Pikkuapolloa tavataan myös Saaristomeren kansallispuiston luonnonlaitumilla.
Onnistunut siirtoistutus
Vuonna 2001 pikkuapolloja siirrettiin Somerolta Porvooseen, ja laji elää siellä yhä. Tämä on harvinainen ja onnistunut esimerkki perhosten siirtoistutuksesta ja auttaa vähentämään lajin häviämisriskiä.
Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin
Uhanalaisuus Suomessa
UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)
CR Äärimmäisen uhanalainen
EN Erittäin uhanalainen
VU Vaarantunut
NT Silmälläpidettävä
LC Elinvoimainen
2019 VU - vaarantuneet
2010 VU - vaarantuneet
2000 VU - vaarantuneet
Säädökset
Uhanalaiset lajit (LSA 2023/1066, liite 6)
Luonnonsuojeluasetuksella voidaan säätää uhanalaiseksi lajiksi sellainen luonnonvarainen eliölaji, jonka luontainen säilyminen Suomessa on vaarantunut.
Koko maassa rauhoitetut eläinlajit (LSA 2023/1066, liite 1)
Luonnonsuojelulain (2023/9) 69 §:n mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan säädellä koko maassa rauhoitetuksi eläinlajit, joidensäilyminen käy uhatuksi tai rauhoittaminen muusta syystä osoittautuu tarpeelliseksi.
Suomessa esiintyvät Euroopan unionin tiukkaa suojelua edellyttävät eliölajit (LSA 2023/1066, liite 7)
Luonnonsuojeluasetuksen liite 7 sisältää luettelon Suomessa esiintyvistä Euroopan unionin tiukkaa suojelua edellyttävistä lajeista.
EU:n luontodirektiivin IV-liite
Liitteen IV Suomessa esiintyvät lajit ja alalajit (jotka mukana Suomen artikla 17 mukaisessa raportissa EU:lle vuonna 2019). EU:n tärkeänä pitämä laji, jonka suotuisa suojelutaso on pyrittävä säilyttämään tai palauttamaan. Suojelukeinona on lajin tiukka suojelu.
Kiireellisesti suojeltavat lajit (SYKE 2020)
Lajisuojelun alueellisen suunnittelun priorisoimiseksi ympäristöhallinnon vastuulla olevista uhanalaisista lajeista on valittu pikaisimpia suojelutoimia vaativat lajit omalle listalle ns. kiireellisesti suojeltaviksi lajeiksi. Lista päivitettiin vuonna 2020. Valinnan ovat tehneet ympäristöhallinnon apuna toimivien eliötyöryhmien lajiasiantuntijat Suomen ympäristökeskuksen koordinoimana.
Uhanalaisten lajien esiintymien turvaaminen metsätaloudessa – Lajiturva-hankkeessa 2019–2021 laadittu lajiluettelo
Lajiturva-hankkeen 2019–2021 tavoitteena oli lisätä lajiesiintymätiedon avulla sellaisten metsän- ja luonnonhoitoratkaisujen käyttöä, joilla turvataan uhanalaisten lajien esiintymiä ja populaatioita. Hankkeessa laadittiin lajiluettelo. Lajiluettelossa on mukana vuoden 2019uhanalaisuuden arvioinnissa uhanalaiseksi (CR,EN,VU) ja silmälläpidettäväksi (NT) luokiteltuja lajeja.Lisäksi mukana on muutama lakisääteisesti suojeltu elinvoimainen (LC) laji.
Metsänkäyttöilmoitusten automaattimenettelyssä käytettävä lajiluettelo (MKI-OHKE 2023)
ELY-keskusten yhteisessä Metsänkäyttöilmoitus-OHKE-hankkeessa 2023 laadittu lajiluettelo. Luettelossa on listattu lajit, joiden luonnonsuojelulain mukaista suojelua valvotaan Suomen metsäkeskuksen ja ELY-keskusten välisellä automaattisella metsänkäyttöilmoitusmenettelyllä. Listalla ei ole lajeja, joille on olemassa lajikohtainen erillismenettely, kuten liito-orava. Lista perustuu Lajiturva-hankkeen tuottamaan lajilistaan (Uhanalaisten lajien esiintymien turvaaminen metsätaloudessa – Lajiturva-hankkeessa 2019–2021 laadittu lajiluettelo), mutta siitä on poistettu silmälläpidettävät lajit sekä sellaisia lintu- ja riistaeläinlajeja, joiden luonnonsuojelulain mukaisen suojelun valvonta ei tällä hetkellä ole mahdollista automaattisella menettelyllä.
VANHA Uhanalaiset lajit (LSA 1997/160, liite 4 2013/471)
Tämä on vanhentunut luettelo joka on korvattu uudella vuonna 2021. Luonnonsuojeluasetuksella voidaan säätää uhanalaiseksi lajiksi sellainen luonnonvarainen eliölaji, jonka luontainen säilyminen Suomessa on vaarantunut.
