Nokkosperhonen
(sv: nässelfjäril)
Aglais urticae
Tuttu pihojen ja peltojen oranssi väriläikkä, jonka toukkakatraalle riittää nokkosruokaa.
Miltä näyttää?
Nokkosperhonen on oranssin- ja mustankirjava päiväperhonen. Sen siivet ovat yläpuolelta oranssit, tyveltä ruskeat ja etusiivissä on kolme mustaa laikkuja, joiden välit ovat vaaleankeltaiset. Siipien alapinnat ovat tummat, mikä auttaa perhosta maastoutumaan, kun se pitää siipensä kiinni.
Missä elää?
Nokkosperhonen on yleinen koko Suomessa. Sitä näkee avoimilla peltoalueilla, pientareilla, pihoissa, taajamissa ja metsänreunoissa. Laji välttää vain tiheitä, sulkeutuneita metsiä. Talvehtineet aikuiset lepäävät usein rakennuksissa tai puunkoloissa.
Milloin lentää?
Koska nokkosperhonen talvehtii aikuisena, se on liikkeellä heti kevään ensimmäisinä lämpiminä päivinä – joskus jo maaliskuussa. Sitä voi nähdä syksyn loppuun asti. Eniten nokkosperhosia lentelee heinäkuun lopulla, ennen kuin ne hakeutuvat talvehtimispaikoille.
Mitä toukka syö?
Toukat syövät ainoastaan nokkosta. Aikuiset perhoset käyvät monenlaisilla kukilla, kuten ohdakkeilla ja apiloilla, juomassa mettä.
Miten talvehtii?
Nokkosperhonen talvehtii aikuisena perhosena rakennusten, kivien tai kantojen suojissa.
Syvemmälle lajin maailmaan
Nokkosen suojissa kasvava laji
Nokkosperhosen toukat ovat erikoistuneet syömään vain nokkosta. Ne elävät usein suurina ryhminä nokkospuskissa, ja nokkosen polttavat piikit suojelevat toukkia monilta pedoilta. Piikkien vuoksi vain harvat eläimet syövät tätä ravintorikasta kasvia.
Vaihtelevat kannat
Nokkosperhosia voi olla joinain vuosina valtavasti ja toisina vuosina hyvin vähän. Tämä johtuu loishyönteisistä, kuten loispistiäisistä ja loiskärpäsistä. Kun loisia on paljon, toukat loisitaan helposti ja kuolevat ennen aikuisuutta.
Pellonpientareiden tyypillisin perhonen
Nokkosperhonen viihtyy erityisesti peltojen reunoilla ja pihoissa, jossa nokkosta kasvaa runsaasti. Nokkosen määrää lisää maaperän rehevöityminen, jota aiheuttavat esimerkiksi maatalouden lannoitteet.
Sukulaisilla samat loiset
Nokkosperhosen lähisukuiset neito- ja karttaperhonen elävät samoissa nokkosissa ja kärsivät usein samoista loisista. Siksi näiden perhosten määrät vaihtelevat usein samaan tahtiin.
Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin
Uhanalaisuus Suomessa
UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)
CR Äärimmäisen uhanalainen
EN Erittäin uhanalainen
VU Vaarantunut
NT Silmälläpidettävä
LC Elinvoimainen
2019 LC - elinvoimaiset
2010 LC - elinvoimaiset
Säädökset
Ei säädöksiä.
Vuorovaikutussuhteet
Valkoapila
(++) mutualismi eli yhteistoiminta
Pölyttäjähyönteinen saa kasvin kukasta mettä ja samalla pölyttää kasvin.
Puna-apila
(++) mutualismi eli yhteistoiminta
Pölyttäjähyönteinen saa kasvin kukasta mettä ja samalla pölyttää kasvin.
Pelto-ohdake
(++) mutualismi eli yhteistoiminta
Pölyttäjähyönteinen saa kasvin kukasta mettä ja samalla pölyttää kasvin.
Huopaohdake
(++) mutualismi eli yhteistoiminta
Pölyttäjähyönteinen saa kasvin kukasta mettä ja samalla pölyttää kasvin.
