Mustarastaan kaunista laulua kuuluu Etelä-Suomessa kevättalvesta lähtien.

Esa Pitkänen, Mustarastas. Creative Commons BY-NC-SA-2.0
Osa mustarastaista muuttaa, mutta osa talvehtii Suomessa ja käy myös talviruokinnoilla.

Kuva Satu Hiekko CC-BY-NC-ND-4.0
Naaraat ja nuoret mustarastaat ovat tumman ruskeita.

Kuva: Satu Hiekko CC-BY-NC-ND-4.0
Mustarastaat kiskovat mielellään matoja maasta.

Kuva CC0

Mustarastas

(sv: koltrast, en: Common Blackbird)

Turdus merula

Puun latvasta kuuluu tuttu huilumainen laulu vielä auringonlaskun jälkeenkin.

Tunnistaminen

Mustarastas on kokonaan tumma rastas. Koiraat ovat mustia, paitsi nokka ja silmärengas ovat keltaiset. Naaraat ovat tumman ruskeita.

Elintavat

Mustarastas syö matoja, hyönteisiä, marjoja ja siemeniä. Talvisin se käy usein linturuokinnoilla.

Elinympäristö

Mustarastas pesii monenlaisissa metsissä, mutta myös ihmisen läheisyydessä, kuten taajamissa, puistoissa ja kaupunkiympäristöissä. Lähimuuttaja, osa linnuista talvehtii.

Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa

Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.

Yleislaji

Mustarastaalla ei ole tiukkoja elinympäristövaatimuksia. Se pesii monenlaisissa metsissä, taajamissa ja myös kaupunkiympäristöissä. Monissa Euroopan maissa kaupunkiympäristöissä pesivien lintujen osuus on myös kasvanut. Mustarastas on myös ravinnon suhteen yleislaji hyödyntäen monipuolisesti sekä eläin- että kasviravintoa.

Ilmastonmuutos

Mustarastaan kevätmuutto on aikaistunut ja syysmuutto viivästynyt, minkä ansiosta rastaat voivat pesiä jopa kolme kertaa pesimäkauden aikana. Etelä-Suomessa pesimäkausi kestää maaliskuulta elokuulle. Mustarastaan pesimäkanta Suomessa on runsastunut huomattavasti, kanta on kasvanut jopa nelinkertaiseksi muutamassa vuosikymmenessä. Mustarastas on lähimuuttaja, joka on hyötynyt talvien lämpenemisestä, kun lajin talviselviytyminen on parantunut. Suomessa talvehtivien mustarastaiden määrä onkin yli kymmenkertaistunut.

Tiesitkö tämän?

Mustarastas tuo tunnelmaa kaupunkeihin! Mustarastaiden kaunista laulua kuuluu eteläisen Suomen kaupunkiympäristöissä kevättalvesta lähtien. Se on aikainen pesijä, ja jotkut parit saattavat pesiä kolmekin kertaa vuoden aikana.

Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin

Uhanalaisuus Suomessa

2019 LC - elinvoimaiset

2015 LC - elinvoimaiset

2010 LC - elinvoimaiset

2000 LC - elinvoimaiset

Säädökset

Ei säädöksiä.

Lajin runsaus Suomessa ennen ja nyt

Kartta vasemmalla kuvaa lajin keskimääräistä runsautta ennen (vuosina 1970-89).

Kartta keskellä näyttää lajin nykytilanteen (vuosina 2010-23).

Kartta oikealla kuvaa runsauden muutosta. Lajin runsastuminen on merkitty punaisella, väheneminen sinisellä värillä.

Musta tähti kuvaa lajin maantieteellisen esiintymisen keskipistettä.

Miten runsaudet on laskettu?
Karttapisteiden arvot on laskettu lintujen linjalaskennan avulla. Yksikkönä on parien määrä yhden kilometrin matkalla. Linjalaskenta tehdään vapaaehtoisvoimin lintujen parhaaseen lauluaikaan varhain aamulla kesäkuussa. Havainnoija kävelee 6 km matkan ja laskee matkan varrella havaitsemansa linnut.

Laskentalinjoja on Suomessa 25 kilometrin välein. Laskennassa tarvitaan hyvää lintujen lajintuntemusta. Myös laulu- ja varoitusäänet pitää tuntea. Suomessa on laskettu noin 10 000 linjaa viimeisen 70 vuoden aikana.