Kyhmyjoutsen on hyvin suuri valkoinen vesilintu, jonka poikaset ovat harmaita.

Kuva Mark Kilner, Swan and Cygnets. Creative Commons BY-NC-SA-2.0
Lentoon nouseminen on työlästä, sillä kyhmyjoutsen on Suomen painavin lintu.

Kuva CC0
Aikuisilla on punertava nokka, jonka tyvellä on musta kyhmy.

Kuva CC0
Kyhmyjoutsenen kaula on usein uidessa S-mutkalla ja siivet lepäävät pörheänä selän päällä.

Kuva CC0
Kyhmyjoutsen on runsastunut Suomen merialueilla.

Kuva (Halias) Jonne von Hertzen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen Ei-Muutoksia 4.0

Kyhmyjoutsen

(sv: knölsvan, en: Mute Swan)

Cygnus olor

Suomen painavimman linnun lentäessä kuuluu voimakas rytmikäs ääni – sen siivistä. Kyhmyjoutsen on muuten varsin hiljainen, eikä edes myyttistä joutsenlaulua ole todistettu.

Tunnistaminen

Hyvin suuri valkea vesilintu, jolla pitkä kaula ja pieni pää. Uidessa kaula muodostaa S-mutkan ja siivet asettuvat usein pörheinä selän päälle. Aikuisilla punertava nokka, jonka tyvellä musta kyhmy. Nuorilla harmaanruskea höyhenpuku ja harmaa nokka.

Elintavat

Ravintona vesi-ja rantakasvit. Puolisukeltaja.

Elinympäristö

Kyhmyjoutsen pesii merensaariston luodoilla, suojaisilla merenlahdilla ja eteläisen Suomen sisämaan järvillä. Lähimuuttaja, osa kannasta talvehtii Suomessa.

Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa

Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.

Ilmastonmuutos

Kyhmyjoutsen on runsastunut Suomen merialueilla ja koko Itämeren pesimäkanta on kasvanut ilmaston lämpenemisen seurauksena. Aikuisten talvella keräämää vararavintoa kertyy pesintää varten enemmän, ja leutoa talvea seuraavana kesänä kuoriutuukin enemmän poikasia kuin ankaran talven jälkeen. Talvien leudontuminen on parantanut sekä aikuisten lintujen että poikasten selviytymistä. Kyhmyjoutsen on laulujoutsenta suurempi ja sen poikasvaihe kestää siksi pidempään. Kyhmyjoutsenen poikaset ehtivätkin nykyään saavuttaa lentokyvyn paremmin ennen talven tuloa, koska vedet pysyvät sulana pidempään. Pitkän poikasvaiheen vuoksi laji hyötyy huomattavasti ilmaston lämpenemisestä.

Tiesitkö tämän?

Kyhmyjoutsen ei paljoa ääntele, englanniksi lajin nimi on Mute Swan eli mykkä joutsen. Sen sijaan lentäessä linnun siivistä kuuluu voimakas viuhuva ääni, laulujoutsenen siipiääni on hiljainen. Lentoon nouseminen on työlästä, sillä kyhmyjoutsen on Suomen painavin lintu: koiras voi painaa jopa 12 kilogrammaa.

Legendan mukaan yleensä hiljainen kyhmyjoutsen laulaa hyvin kauniisti juuri ennen kuolemaansa. Tätä kutsutaan joutsenlauluksi. Legendalla ei ole totuuspohjaa.

Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin

Eliöryhmät

Uhanalaisuus Suomessa

2019 LC - elinvoimaiset

2015 LC - elinvoimaiset

2010 LC - elinvoimaiset

2000 LC - elinvoimaiset

Säädökset

Ei säädöksiä.

Muuttajamäärien keskiarvot: Kuvaaja näyttää, kuinka monta tarkastelemasi lajin muuttavaa yksilöä on keskimäärin havaittu Hangon lintuasemalla tiettynä kalenteripäivänä. Kuvaajan avulla voit hahmottaa esimerkiksi lajin keskimääräisen kevät- ja syysmuuton ajoittumisen.

Kuvaajan arvot on laskettu jakamalla kalenteripäivän muuttajamäärien summat kyseisen kalenteripäivän havaintopäivämäärien lukumäärällä. Jotta kuvaajaa olisi helpompi tarkastella, esitetään arvot viiden päivän keskiarvoina
Paikallisten määrien keskiarvot: Kuvaaja näyttää, kuinka monta tarkastelemasi lajin paikallista yksilöä on keskimäärin havaittu Hangon lintuasemalla tiettynä kalenteripäivänä. Asemalla paikallisiksi linnuiksi tulkitaan esimerkiksi alueella pesivät linnut ja Uddskatanilla muuton aikana levähtävät linnut. Kuvaajan avulla voit hahmottaa tarkastelemasi lajin keskimääräisen kevät- ja syysmuuton ajoittumisen.

Kuvaajan arvot on laskettu jakamalla kalenteripäivän paikallismäärien summat kyseisen kalenteripäivän havaintopäivämäärien lukumäärällä. Jotta kuvaajaa olisi helpompi tarkastella, esitetään arvot viiden päivän keskiarvoina.
Runsauksien muutokset: Kuvaajassa tarkastellaan miltä lajin yksilömäärät ja muuttoajat näyttävät eri ajanjaksoilla 1979-1999, 2000-2009, 2010-2019 ja 2020-. Vertaamalla eri väristen käyrien huippuja, voit tutkia onko lajin muuttoajankohta siirtynyt ja onko lajin runsaudessa tapahtunut muutoksia.

Kuvaajassa esitetään lajin päiväkohtaiset muuttajien ja paikallisten keskirunsaudet Hangon lintuasemalla kolmella eri aikajaksolla. Päiväkohtaiset arvot on laskettu jakamalla kalenteripäivän muutto- ja paikallismäärien summat kyseisen kalenteripäivän havaintopäivämäärien lukumäärällä.
Muuton ajoittumisen mediaanipäivämäärä: Mediaani kuvaa lajin muutonajoituksen puoliväliä eli päivämäärää, jolloin puolet lajin yksilöistä on havaittu kevät- tai syysmuuttokaudella Hangon lintuasemalla. Eri ajanjaksojen mediaaneja tarkastelemalla on helpoin hahmottaa, onko lajin kevät- tai syysmuutto aikaistunut tai viivästynyt.

Lajista ja sen muuttokäyttäytymisestä riippuen, mediaani lasketaan joko muutto- tai paikallisaineistosta tai näiden yhdistelmästä.

Äänet Manuel Grosselet, XC720065. Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 4.0