Kontukimalaisen ansiosta sinulla on tomaattia leivällä ja mansikka kakun päällä! Lajia käytetään yleisesti pölyttäjänä kasvihuoneissa. Katso tarkkaan niin näet kuningattaren erityisen kaulanauhan (alla tietoa Parasitellus-petopunkista).

Kuva Valter Jacinto, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen Jaa-Samoin 4.0
Kontukimalaisen tapaa usein puutarhan sato- ja koristekasveilta. Se on vieraslaji, yleinen pihapiireissä ja leviää yhä uusiin elinympäristöihin.

Linkki kuvaan CC0 1.0 Yleismaailmallinen
Kontukimalaisella on kaksi keltaista vyötä molemmin puolin mustaa vyötärönseutua ja takaruumiin kärki on valkoinen. Kuvassa koiras.

Kuva Jyrki Lehto, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen Jaa-Samoin 4.0
Kuningattaret (kuvassa) lähtevät liikkeelle aikaisin keväällä, heti lumien sulettua.

Kuva Jyrki Lehto, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen Jaa-Samoin 4.0

Kontukimalainen

(sv: mörk jordhumla, en: Buff-tailed bumblebee)

Bombus terrestris

Kasvihuoneissa puurtava pölyttäjä ja ihmisen tuoma vieraslaji, joka yleistyy nopeasti ja leviää luonnossa yhä uusille alueille.

Tunnistaminen

Kontukimalainen on keltamusta. Sillä on kaksi keltaista vyötä molemmin puolin mustaa vyötärönseutua ja takaruumiin kärki on valkoinen. Kuningattaret ovat joskus huomattavan suuria, jopa 25 mm pitkiä.

Sitä on hyvin vaikea erottaa väritykseltään saman kaltaisista lähilajeista, etenkin hyvin yleisestä mantukimalaisesta. Kontukimalainen kuuluukin mantukimalaisen kaltaisiin lajeihin. Niitä käsitellään usein ryhmänä, sillä lajeja on vaikea erottaa toisistaan. Kontukimalaiskuningattaret voi tunnistaa ulkoisista tuntomerkeistä, mutta työläiset ja koiraat yleensä vain laboratoriossa DNA-menetelmillä.

Elintavat

Lentoaika Aikainen laji. Kuningattaret lähtevät liikkeelle heti lumien sulettua. Työläisiä alkaa kuoriutua kesäkuun puolivälistä alkaen, koiraita ja uusia kuningattaria heinäkuussa.

Ravintokasvit Ruokailee hyvin monilla erilaisilla kukkakasveilla. Lajia käytetään yleisesti puutarhakasvien pölytyksessä.

Elinympäristö

Ihmisen mukanaan tuoma vieraslaji. Yleinen ja runsas etenkin Etelä-Suomen kaupunkialueilla, sekä taajamissa että pihapiireissä. Nykyisin laji on levinnyt laajalti jo muihinkin elinympäristöihin, yleinen etenkin maatalousalueille ja vähemmän luonnon ympäristöissä, kuten laajoilla metsäalueilla.

Tekee pesänsä vanhoihin myyrän- tai hiirenpesiin. Pesät voivat olla suuria ja niissä voi elää jopa useita satoja työläisiä.

Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa

Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.

Yleislaji

Kontukimalainen on hyvin sopeutuvainen ja vahva yleislaji. Se selviää monenlaisissa elinympäristöissä ja erilaisissa ilmasto-oloissa.

Lajien vuorovaikutus

Kontukimalainen on haitallinen ihmisen toimesta levinnyt vieraslaji, joka on levitessään aiheuttanut vahinkoa luonnontilaisille pölyttäjälajeille eri puolilla maailmaa.

Kontukimalainen on kookas ja aggressiivinen kimalaislaji, minkä vuoksi se kilpailee tehokkaasti ravinnosta ja pesäpaikoista muiden kimalaislajien kanssa. Joissain maissa toisia kimalaislajeja on jopa hävinnyt kontukimalaisen takia. Suomessa ei ole havaittu, että kontukimalainen olisi aiheuttanut haittaa muille kimalaislajeillemme.

Ilmastonmuutos

Kontukimalainen on Suomessa eteläinen vieraslaji, joka lienee hyötynyt ilmastonmuutoksesta. Aiemmin lajin talvehtiminen täällä ei luultavasti onnistunut. Nykyään se on kenties ehtinyt sopeutua Suomen ankariin sääoloihin.

Maatalous

Kontukimalaista käytetään maassamme yleisesti kasvihuoneissa mm. tomaattien ja mansikoiden pölyttämiseen. Käytettävät kimalaispesät on kasvatettu Keski-Euroopassa ja ostettu verkkokaupasta. Pesiä tuodaan vuosittain puutarhoille yli 10 000 kappaletta. Suomen omaa pesätuotantoa on tarkoitus kasvattaa.

Tiesitkö tämän?

Suomessa kontukimalainen havaittiin ensimmäistä kertaa vuonna 1993. Tämän jälkeen laji on nopeasti levittäytynyt valtaosaan maatamme. Se on etenkin kaupunkiseuduilla jopa yleisin kimalaislaji!