-
Kiuru syö maasta hyönteisiä, matoja, etanoita ja siemeniä.
kiuru – Alauda arvensis
Daniel Pettersson, Skylark (Alauda arvensis) with a caterpillar in its beak.. Creative Commons BY-SA-2.5-SE
Daniel Pettersson, Creative Commons Nimeä Jaa-Samoin 2.5 Ruotsi
-
Kiurun selkäpuoli on ruskean kirjava, vatsa vaalea. Päälaella töyhtö, joka ei aina näy.
-
kiuru – Alauda arvensis
Halias
Jarkko Santaharju, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen Ei-Muutoksia 4.0
Kiuru
(sv: sånglärka, en: Eurasian Skylark)
Alauda arvensis
Pellon yllä laulava kiuru kohoaa kohtisuoraan ylös korkeuksiin – jopa sataan metriin!
Tunnistaminen
Kiuru on hieman varpusta pienempi lintu. Se on keltaruskean kirjava. Kiurun päälaella on tylppä töyhtö, joka ei aina linnusta näy. Lentäessä erottuvat hyvin sen lyhyt pyrstö ja melko pitkät, tylppäkärkiset siivet. Kiuru tunnetaan laululennostaan pellon yllä.
Elintavat
Kiuru syö hyönteisiä, matoja, etanoita sekä siemeniä. Se pesii ja ruokailee maassa.
Elinympäristö
Kiuru viihtyy pelloilla ja avosoilla, erityisesti viljelemättömillä pelloilla ja syysviljapelloilla, sekä nurmialueilla. Lähimuuttaja.
Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa
Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.
Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutos on tuonut kiurulle hyötyjä ja haittoja. Talvien leudontuminen on helpottanut kiurujen talviselviytymistä, mutta ilmastonmuutoksen takia runsastuva sateisuus pesimäkautena on kiurulle uhka. Kiurun kevätmuutto on aikaistunut.
Maatalous
Suomessa pesivien kiurujen määrä on vähentynyt noin 70 % muutamassa vuosikymmenessä. Kiuru on kärsinyt tehostuneesta maataloudesta, kuten karjatalouden ja avo-ojien vähenemisestä, viljelyalojen yksipuolistumisesta sekä kevätviljan viljelyn runsastumisesta, jolloin pesimäkauden alkupuolella on vähemmän kasvipeitteen antamaa suojaa pedoilta.
Tiesitkö tämän?
Sanonnan mukaan, kuu kiurusta kesään, kertoo koska kiurun aktiivinen laululento alkaa. Sanonnalla ei suoraan tarkoitettu kesän alkamista vaan milloin maanviljelijöiden tulisi aloittaa toukotyönsä. Ennen nykyisen vuosikalenterin aikoja maanviljelijät ajoittivatkin toimensa luonnon merkkien mukaan. Keväällä kiurukoiraan havaitsee helposti, kun se esittää vuolaasti pulppuavaa liverrystään keskellä peltoa kohoten korkeuksiin. Ensimmäiset kiurut saapuvat Suomeen kuitenkin jo hyvin varhain keväällä, jopa helmikuun lopulla, muuttolintujen etujoukoissa.
Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin
Eliöryhmät
Uhanalaisuus Suomessa
UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)
CR Äärimmäisen uhanalainen
EN Erittäin uhanalainen
VU Vaarantunut
NT Silmälläpidettävä
LC Elinvoimainen
2019 NT - silmälläpidettävät
2015 LC - elinvoimaiset
2010 LC - elinvoimaiset
2000 LC - elinvoimaiset
Säädökset
Alueellisesti uhanalainen 2020 - 4a Pohjoisboreaalinen, Koillismaa
Alueellinen uhanalaisuusarviointi 2020 on tehty valtakunnallisessa arvioinnissa elinvoimaisiksi (LC) ja silmälläpidettäviksi (NT) luokitelluille sammal-, putkilokasvi-, sieni-, jäkälä-, perhos- ja lintulajeille. Alueellisesti uhanalaiseksi arvioidut lajit on merkitty luokkaan RT (Regionally Threatened).
Alueellisesti uhanalainen 2020 - 4c Pohjoisboreaalinen, Metsä-Lappi
Alueellinen uhanalaisuusarviointi 2020 on tehty valtakunnallisessa arvioinnissa elinvoimaisiksi (LC) ja silmälläpidettäviksi (NT) luokitelluille sammal-, putkilokasvi-, sieni-, jäkälä-, perhos- ja lintulajeille. Alueellisesti uhanalaiseksi arvioidut lajit on merkitty luokkaan RT (Regionally Threatened).