Kiuru syö maasta hyönteisiä, matoja, etanoita ja siemeniä.

kiuru – Alauda arvensis

Daniel Pettersson, Skylark (Alauda arvensis) with a caterpillar in its beak.. Creative Commons BY-SA-2.5-SE

Daniel Pettersson, Creative Commons Nimeä Jaa-Samoin 2.5 Ruotsi
Kiurun selkäpuoli on ruskean kirjava, vatsa vaalea. Päälaella töyhtö, joka ei aina näy.

Kuva CC0
kiuru – Alauda arvensis

Halias

Jarkko Santaharju, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen Ei-Muutoksia 4.0

Kiuru

(sv: sånglärka, en: Eurasian Skylark)

Alauda arvensis

Pellon yllä luritteleva kiuru kohoaa kohtisuoraan ylös korkeuksiin – jopa sataan metriin!

Tunnistaminen

Hieman varpusta pienempi lintu. Yleisväritykseltään kellertävän ruskea, selkäpuoli mustan ja vaaleanruskean kirjava, rinta ja kyljet viiruiset, vatsa vaalea. Päälaella tylppä töyhtö, joka ei aina linnusta näy. Lennossa erottuvat lyhyt pyrstö ja suhteellisen pitkät ja tylppäkärkiset siivet. Tunnetaan laululennostaan pellon yllä. Koiras lentää usein lekuttelevaa laululentoa korkealla reviirinsä yllä.

Elintavat

Syö hyönteisiä, matoja, etanoita sekä siemeniä. Pesii ja ruokailee maassa.

Elinympäristö

Kiuru suosii mahdollisimman suuria matalakasvustoisia avoimia aukeita, kuten peltoja tai avosoita. Se välttelee metsänreunoja. Pelloista kiurulle ovat mieleen erityisesti nurmialueet, viljelemättömät pellot ja syysviljapellot. Lähimuuttaja.

Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa

Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.

Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos on tuonut kiurulle hyötyjä ja haittoja. Talvien leudontuminen on helpottanut kiurujen talviselviytymistä, mutta ilmastonmuutoksen takia runsastuva sateisuus pesimäkautena on kiurulle uhka. Kiurun kevätmuutto on aikaistunut.

Maatalous

Suomessa pesivien kiurujen määrä on vähentynyt noin 70 % muutamassa vuosikymmenessä. Kiuru on kärsinyt tehostuneesta maataloudesta, kuten karjatalouden ja avo-ojien vähenemisestä, viljelyalojen yksipuolistumisesta sekä kevätviljan viljelyn runsastumisesta, jolloin pesimäkauden alkupuolella on vähemmän kasvipeitteen antamaa suojaa pedoilta.

Tiesitkö tämän?

Sanonnan mukaan, kuu kiurusta kesään, kertoo koska kiurun aktiivinen laululento alkaa. Sanonnalla ei suoraan tarkoitettu kesän alkamista vaan milloin maanviljelijöiden tulisi aloittaa toukotyönsä. Ennen nykyisen vuosikalenterin aikoja maanviljelijät ajoittivatkin toimensa luonnon merkkien mukaan. Keväällä kiurukoiraan havaitsee helposti, kun se esittää vuolaasti pulppuavaa liverrystään keskellä peltoa kohoten korkeuksiin. Ensimmäiset kiurut saapuvat Suomeen kuitenkin jo hyvin varhain keväällä, jopa helmikuun lopulla, muuttolintujen etujoukoissa.

Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin

Eliöryhmät

Linnut

Uhanalaisuus Suomessa

2019 NT - silmälläpidettävät

2015 LC - elinvoimaiset

2010 LC - elinvoimaiset

2000 LC - elinvoimaiset

Säädökset

Alueellisesti uhanalainen 2020 - 4a Pohjoisboreaalinen, Koillismaa

Alueellisesti uhanalainen 2020 - 4c Pohjoisboreaalinen, Metsä-Lappi

Lajin runsaus Suomessa ennen ja nyt

Kartta vasemmalla kuvaa lajin keskimääräistä runsautta ennen (vuosina 1970-89).

Kartta keskellä näyttää lajin nykytilanteen (vuosina 2010-23).

Kartta oikealla kuvaa runsauden muutosta. Lajin runsastuminen on merkitty punaisella, väheneminen sinisellä värillä.

Musta tähti kuvaa lajin maantieteellisen esiintymisen keskipistettä.

Miten runsaudet on laskettu?
Karttapisteiden arvot on laskettu lintujen linjalaskennan avulla. Yksikkönä on parien määrä yhden kilometrin matkalla. Linjalaskenta tehdään vapaaehtoisvoimin lintujen parhaaseen lauluaikaan varhain aamulla kesäkuussa. Havainnoija kävelee 6 km matkan ja laskee matkan varrella havaitsemansa linnut.

Laskentalinjoja on Suomessa 25 kilometrin välein. Laskennassa tarvitaan hyvää lintujen lajintuntemusta. Myös laulu- ja varoitusäänet pitää tuntea. Suomessa on laskettu noin 10 000 linjaa viimeisen 70 vuoden aikana.

Muuttajamäärien keskiarvot: Kuvaaja näyttää, kuinka monta tarkastelemasi lajin muuttavaa yksilöä on keskimäärin havaittu Hangon lintuasemalla tiettynä kalenteripäivänä. Kuvaajan avulla voit hahmottaa esimerkiksi lajin keskimääräisen kevät- ja syysmuuton ajoittumisen.

Kuvaajan arvot on laskettu jakamalla kalenteripäivän muuttajamäärien summat kyseisen kalenteripäivän havaintopäivämäärien lukumäärällä. Jotta kuvaajaa olisi helpompi tarkastella, esitetään arvot viiden päivän keskiarvoina.
Paikallisten määrien keskiarvot: Kuvaaja näyttää, kuinka monta tarkastelemasi lajin paikallista yksilöä on keskimäärin havaittu Hangon lintuasemalla tiettynä kalenteripäivänä. Asemalla paikallisiksi linnuiksi tulkitaan esimerkiksi alueella pesivät linnut ja Uddskatanilla muuton aikana levähtävät linnut. Kuvaajan avulla voit hahmottaa tarkastelemasi lajin keskimääräisen kevät- ja syysmuuton ajoittumisen.

Kuvaajan arvot on laskettu jakamalla kalenteripäivän paikallismäärien summat kyseisen kalenteripäivän havaintopäivämäärien lukumäärällä. Jotta kuvaajaa olisi helpompi tarkastella, esitetään arvot viiden päivän keskiarvoina.
Runsauksien muutokset: Kuvaajassa tarkastellaan miltä lajin yksilömäärät ja muuttoajat näyttävät eri ajanjaksoilla 1979-1999, 2000-2009, 2010-2019 ja 2020-. Vertaamalla eri väristen käyrien huippuja, voit tutkia onko lajin muuttoajankohta siirtynyt ja onko lajin runsaudessa tapahtunut muutoksia.

Kuvaajassa esitetään lajin päiväkohtaiset muuttajien ja paikallisten keskirunsaudet Hangon lintuasemalla kolmella eri aikajaksolla. Päiväkohtaiset arvot on laskettu jakamalla kalenteripäivän muutto- ja paikallismäärien summat kyseisen kalenteripäivän havaintopäivämäärien lukumäärällä.
Muuton ajoittumisen mediaanipäivämäärä: Mediaani kuvaa lajin muutonajoituksen puoliväliä eli päivämäärää, jolloin puolet lajin yksilöistä on havaittu kevät- tai syysmuuttokaudella Hangon lintuasemalla. Eri ajanjaksojen mediaaneja tarkastelemalla on helpoin hahmottaa, onko lajin kevät- tai syysmuutto aikaistunut tai viivästynyt.

Lajista ja sen muuttokäyttäytymisestä riippuen, mediaani lasketaan joko muutto- tai paikallisaineistosta tai näiden yhdistelmästä.

Äänet Xeno Canto: Ruud van Beusekom, XC552816. Beatrix Saadi-Varchmin, XC862463. Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 4.0