-
Keisarinviitta on kookas, päältä oranssin ja mustan kirjava perhonen. Se viihtyy mm. erilaisten metsäisten alueiden reunamilla, tienvarsilla ja pensoittuneilla niityillä.
Kuva J. Tyllinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
Keisarinviitan tunnistaa varmimmin takasiipien alapinnoilta, jotka ovat pohjaväriltään vihertävät ja siipien poikki kulkee useita hopeisia juovia.
Kuva J. Tyllinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
Toukat syövät eri orvokkilajeja.
Kuva Håkan Söderholm, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
Keisarinviitta
(sv: silverstreckad pärlemorfjäril)
Argynnis paphia
Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin
Uhanalaisuus Suomessa
UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)
CR Äärimmäisen uhanalainen
EN Erittäin uhanalainen
VU Vaarantunut
NT Silmälläpidettävä
LC Elinvoimainen
2019 LC - elinvoimaiset
2010 LC - elinvoimaiset
Säädökset
Ei säädöksiä.
Metsän reunoilla elävä keisarinviitta munii kaarnan rakoihin. Sieltä toukat lähtevät orvokkeja syömään.
Miltä näyttää?
Keisarinviitta on kookas ja näyttävä perhonen. Sen siivet ovat yläpuolelta oranssin ja mustan kirjavat. Varmimmin lajin tunnistaa takasiipien alapinnoilta, jotka ovat vihertävät ja joissa kulkee useita hopeisia juovia. Perhonen lentää nopeasti ja voimakkaasti. Se ei ole arka, ja ruokaillessaan se päästää ihmisen yllättävän lähelle.
Missä elää?
Keisarinviitta viihtyy metsien reunoilla, tienvarsilla, pienillä aukoilla ja pensoittuneilla niityillä. Se pysyttelee puuston läheisyydessä eikä yleensä lennä laajoille avoimille pelloille. Monenlaiset metsät kelpaavat sille, kunhan alueella kasvaa orvokkeja toukkien ravinnoksi.
Milloin lentää?
Keisarinviitta on keski ja loppukesän perhonen. Se aloittaa lentonsa heinäkuun alussa, on runsaimmillaan heinäkuun lopulla ja sitä näkee vielä pitkälle elokuuhun.
Mitä toukka syö?
Toukat syövät eri orvokkilajeja. Naaras munii puun tyvelle kaarnan rakoihin, ja vasta kuoriuduttuaan toukat siirtyvät orvokeille.
Miten talvehtii?
Keisarinviitta talvehtii munavaiheessa puun kaarnan suojassa.
Syvemmälle lajin maailmaan
Säiden vaihtelulle herkkä laji
Keisarinviitan määrät ovat vaihdelleet paljon eri aikoina. Kylmät kesät ovat aiemmin romahduttaneet sen kantoja, mikä kertoo lajin olevan herkkä sääoloille.
Ilmaston lämpeneminen on auttanut
Viime vuosikymmeninä keisarinviitta on hyötynyt ilmaston lämpenemisestä ja levinnyt selvästi pohjoisemmaksi ja lännemmäs kuin ennen. Silti sen määrät voivat edelleen vaihdella arvaamattomasti säästä riippuen.
Näin voit auttaa omalla pihalla
Keisarinviitta ei tarvitse erityistä suojelua, mutta sitä voi auttaa pihassa. Pieni, matalakasvuinen niitty kuivalla ja hiekkaisella paikalla sopii hyvin orvokeille. Rehevä nurmi tai heinä kannattaa niittää ja haravoida loppukesällä, jotta orvokit pääsevät kasvamaan.
Runsaus on vaihdellut
Keisarinviitan määrä on noussut ja laskenut monta kertaa viimeisen sadan vuoden aikana. Kylmä kesä 1962 romahdutti kannan lähes kokonaan, mutta 2000-luvulla laji on jälleen levittäytynyt laajalle. Sen tulevaisuus riippuu pitkälti sääoloista ja ilmastosta.
