Kartanokimalainen
(sv: hushumla, en: Tree bumblebee)
Bombus hypnorum
Nimensä mukaan tämä ruskeaselkäinen kimalainen ei pesi maassa, vaan kartanossa!
Tunnistaminen
Kartanokimalainen on väritykseltään ruskea-musta-valkoinen. Sen selkäpuoli ja päälaki ovat punaruskeita, takaruumiin kärki valkoinen, muutoin musta.
Sukupuolet ovat muuten saman värisiä, mutta koiraalla punaruskea väri ulottuu pidemmälle takaruumiiseen (2. selkäkilpeen asti) ja sen naamakarvat ovat valkoiset.
Elintavat
Lentoaika Aikainen laji. Kuningattaret lähtevät liikkeelle heti lumien sulettua. Työläisiä alkaa kuoriutua kesäkuun puolivälistä alkaen, koiraita ja uusia kuningattaria heinäkuussa.
Ravintokasvit Lyhytkielinen laji, joten ei pysty ruokailemaan pitkätorvisilla kukkalajeilla. Käyttää laajasti erilaisia matalakukkaisia kasveja, puutarhoissa esimerkiksi omenaa, vadelmaa ja viinimarjoja.
Elinympäristö
Laji pesii mieluiten rakennuksiin ja esiintyy siksi yleisimmin pihoissa, puutarhoissa ja rakennetuilla alueilla. Tavataan silti jossain määrin myös metsäseuduilla, joissa pesii puunkoloihin ja linnunpönttöihin. Kartanokimalainen ei tee pesäänsä maahan, kuten useimmat kimalaiset. Se on ainoa kimalaislaji, joka pesii rakennuksissa.
Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa
Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.
Yleislaji (Erikoistunut laji)
Muista kimalaisista poiketen kartanokimalainen on erikoistunut pesimään rakennuksissa (metsäalueilla myös puunkoloissa). Toisaalta lajia voi pitää myös yleislajina, sillä se on levinnyt ihmisten mukana tehokkaasti kaikenlaisiin elinympäristöihin Suomessa ja eri puolilla maailmaa.
Ilmastonmuutos
Laji hyötynee ilmastonmuutoksesta, kuten useimmat muutkin kimalaiset. Lajin talvehtiminen helpottuu, kun talvet lyhenevät ja lauhtuvat.
Kotipihan luontoteot
Kartanokimalaiselle on tarjolla runsaasti pesäpaikkoja erilaisissa rakennuksissa ja puunkoloissa, joten sitä ei tarvitse tältä osin auttaa. Muiden kimalaisten tavoin lajin elinoloja voi parantaa ylläpitämällä runsaasti kukkivaa puutarhaa, jossa on tarjolla mesikasveja keväästä syyskesään asti – ja tämän lajin kannalta mieluiten matalakukkaisia kasvilajeja.
Tiesitkö tämän?
Ampiaiset pesivät kartanokimalaisen tavoin yleisesti rakennuksiin. Kartanokimalaisen kanssa ihmisten on kuitenkin huomattavasti helpompi elää, sillä kimalaiset ovat pesällään selvästi rauhallisempia kuin ampiaiset. Kimalainen pistää erittäin harvoin, lähinnä jos sen ottaa käteen tai astuu päälle. Kartanokimalaisen pesää ei yleensä olekaan tarpeen hävittää.
Lajin englanninkielinen nimi Tree Bumblebee viittaa siihen, että luontaisesti sen pesäpaikkoja ovat puunkolot. Tiaisten tavoin kartanokimalainen kelpuuttaakin pesäpaikakseen myös linnunpöntön.
Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin
Eliöryhmät
Uhanalaisuus Suomessa
UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)
CR Äärimmäisen uhanalainen
EN Erittäin uhanalainen
VU Vaarantunut
NT Silmälläpidettävä
LC Elinvoimainen
2019 LC - elinvoimaiset
2010 LC - elinvoimaiset
2000 LC - elinvoimaiset
Säädökset
Ei säädöksiä.
Vuorovaikutussuhteet
Vadelma
(++) mutualismi eli yhteistoiminta
Vadelma on lyhytkielisen kartanokimalaisen mesikasvi. Kartanokimalainen pölyttää kasvin.
Metsäomenapuu
(++) mutualismi eli yhteistoiminta
Omena on juhannuskimalaisen mesikasvi. Juhannuskimalainen pölyttää kasvin.
