Käki

(sv: gök, en: Common Cuckoo)

Cuculus canorus

Käen kukkuminen tuo kesän! 

Tunnistaminen

Käellä on pitkäpyrstö ja kapeat siivet. Käkiä on kahdenvärisiä: siniharmaita ja punaruskeita. Käen vaaleassa vatsassa on poikkijuovitusta.

Elintavat

Käki syö suuria hyönteisiä ja muita selkärangattomia. 

Elinympäristö

Käki viihtyy kaikenlaisissa metsissä lähes koko Suomessa. Käkinaaras munii aina tietyn lintulajin pesään, jolloin isäntälajin vanhemmat hautovat ja ruokkivat käen poikasen. Pitkänmatkan muuttaja viettää talvet Afrikassa. 

Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa

Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.

Ilmastonmuutos

Käki on runsastunut Suomessa, mutta vähentynyt voimakkaasti monissa Euroopan maissa. Ilmastonmuutos vaikuttaa merkittävästi käen esiintymiseen sen isäntälajien kautta, ja pesäloiselle pesinnän ajoittaminen on erityisen tärkeää. Nyt monet käen isäntälajeista ovat ilmaston lämpenemisen myötä aikaistaneet kevätmuuttoaan ja pesintöjen aloitusta. Käen on vaikeampi kiriä aikaistunutta kevättä kiinni, sillä se on pitkänmatkan muuttaja. Käen runsastumisen syitä Suomessa ei ole tutkittu, ehkä poikaset selviävät paremmin hengissä lämpenemisen ansiosta. 

Ulkomaiden tilanne

Talvehtimisalueilla ja muuttoreittien varsilla käkeä uhkaavat elinympäristömuutokset, kuten sopivien ruokailupaikkojen väheneminen mm. maatalouden muutosten vuoksi sekä maailmanlaajuinen hyönteiskato. 

Tiesitkö tämän? 

Käki on Suomen linnuston ainoa pesäloinen. Käeltä tunnetaan useita kymmeniä eri isäntälajeja, joita ovat esimerkiksi leppälintu, niittykirvinen, västäräkki, rautiainen ja järripeippo. Naaraskäki munii aina saman lajin pesään, jonka huostassa se on itse kasvanut. 

Miksi sitten toisen lajin vanhemmat ruokkivat vieraan lajin poikasta? Kuoriutunut käen poikanen puskee vaistonsa ohjaamana muut munat ja poikaset ulos pesästä. Käki on pesän ainoa poikanen, jonka suuri punainen ruokaa kerjäävä suu viestii emoille: ruokaa tänne ja heti! Käen poikanen kasvaa lopulta paljon suuremmaksi kuin kasvattivanhemmat, mutta kerjäävän käen punainen kita huijaa vanhempia ruokkimaan käkeä, kunnes se on täysikasvuinen.

Uhanalaisuus Suomessa

UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)

IUCN:n uhanalaisuusluokitukset

CR Äärimmäisen uhanalainen

EN Erittäin uhanalainen

VU Vaarantunut

NT Silmälläpidettävä

LC Elinvoimainen

2019 LC - elinvoimaiset

2015 LC - elinvoimaiset

2010 LC - elinvoimaiset

2000 NT - silmälläpidettävät

Säädökset

Ei säädöksiä.