Käki
(sv: gök, en: Common Cuckoo)
Cuculus canorus
Käen kukkuminen tuo kesän!
Tunnistaminen
Käellä on pitkäpyrstö ja kapeat siivet. Käkiä on kahdenvärisiä: siniharmaita ja punaruskeita. Käen vaaleassa vatsassa on poikkijuovitusta.
Elintavat
Käki syö suuria hyönteisiä ja muita selkärangattomia.
Elinympäristö
Käki viihtyy kaikenlaisissa metsissä lähes koko Suomessa. Käkinaaras munii aina tietyn lintulajin pesään, jolloin isäntälajin vanhemmat hautovat ja ruokkivat käen poikasen. Pitkänmatkan muuttaja viettää talvet Afrikassa.
Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa
Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.
Ilmastonmuutos
Käki on runsastunut Suomessa, mutta vähentynyt voimakkaasti monissa Euroopan maissa. Ilmastonmuutos vaikuttaa merkittävästi käen esiintymiseen sen isäntälajien kautta, ja pesäloiselle pesinnän ajoittaminen on erityisen tärkeää. Nyt monet käen isäntälajeista ovat ilmaston lämpenemisen myötä aikaistaneet kevätmuuttoaan ja pesintöjen aloitusta. Käen on vaikeampi kiriä aikaistunutta kevättä kiinni, sillä se on pitkänmatkan muuttaja. Käen runsastumisen syitä Suomessa ei ole tutkittu, ehkä poikaset selviävät paremmin hengissä lämpenemisen ansiosta.
Ulkomaiden tilanne
Talvehtimisalueilla ja muuttoreittien varsilla käkeä uhkaavat elinympäristömuutokset, kuten sopivien ruokailupaikkojen väheneminen mm. maatalouden muutosten vuoksi sekä maailmanlaajuinen hyönteiskato.
Tiesitkö tämän?
Käki on Suomen linnuston ainoa pesäloinen. Käeltä tunnetaan useita kymmeniä eri isäntälajeja, joita ovat esimerkiksi leppälintu, niittykirvinen, västäräkki, rautiainen ja järripeippo. Naaraskäki munii aina saman lajin pesään, jonka huostassa se on itse kasvanut.
Miksi sitten toisen lajin vanhemmat ruokkivat vieraan lajin poikasta? Kuoriutunut käen poikanen puskee vaistonsa ohjaamana muut munat ja poikaset ulos pesästä. Käki on pesän ainoa poikanen, jonka suuri punainen ruokaa kerjäävä suu viestii emoille: ruokaa tänne ja heti! Käen poikanen kasvaa lopulta paljon suuremmaksi kuin kasvattivanhemmat, mutta kerjäävän käen punainen kita huijaa vanhempia ruokkimaan käkeä, kunnes se on täysikasvuinen.
Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin
Uhanalaisuus Suomessa
UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)
CR Äärimmäisen uhanalainen
EN Erittäin uhanalainen
VU Vaarantunut
NT Silmälläpidettävä
LC Elinvoimainen
2019 LC - elinvoimaiset
2015 LC - elinvoimaiset
2010 LC - elinvoimaiset
2000 NT - silmälläpidettävät
Säädökset
Ei säädöksiä.