Idänniittyperhonen

(sv: darrgräsfjäril)

Coenonympha glycerion

Kesantopelloilla ja niityillä lentävän ruskean perhosen toukille maistuvat heinät.

Miltä näyttää?

Idänniittyperhonen on pieni ja ruskea. Siipien yläpinnoilla ei ole silmätäpliä. Naaraalla siipien yläpinta on tasaisen ruskea, koiraalla oranssin sävyinen. Tärkein tuntomerkki löytyy siipien alapinnoilta: takasiiven reunassa on rivi mustavalkeita silmätäpliä ja keskellä muutama vaalea laikku. Muilla samannäköisillä lajeilla näitä laikkuja ei ole.

Missä elää?

Idänniittyperhonen elää avoimilla ruohostomailla, niityillä, kesannoilla, hylätyillä pelloilla ja avohakkuilla. Se viihtyy parhaiten kasvilajistoltaan monipuolisilla kedoilla ja välttelee varjoisia metsiköitä.

Milloin lentää?

Aikuisia perhosia näkyy eniten juhannuksen aikaan. Lento alkaa kesäkuun puolivälissä ja jatkuu heinäkuun loppupuolelle.

Mitä toukka syö?

Toukat syövät nurmilauhaa ja muita yleisiä heinäkasveja.

Miten talvehtii?

Idänniittyperhonen talvehtii toukkana.

 

Syvemmälle lajin maailmaan

Joustava yleislaji

Idänniittyperhosen toukat syövät monia yleisiä heinäkasveja. Laji elää monenlaisilla avoimilla alueilla, kuten niityillä, hylätyillä pelloilla ja avohakkuilla.

Ilmaston lämmetessä leviävä

Laji esiintyy Jyväskylän korkeudelle asti, mutta on 2000 luvulla levittäytynyt selvästi pohjoisemmaksi. Lämpenevä ilmasto todennäköisesti auttaa sitä leviämään. Tulevaisuudessa se voi levitä jopa Lapin eteläosiin asti. Lämpiminä kesinä sille kehittyy joskus toinenkin sukupolvi.

Perinteisen maatalouden ystävä

Idänniittyperhonen viihtyy parhaiten perinteisen maatalouden alueilla, kuten luonnonlaitumilla ja pitkään kyntämättömillä heinäpelloilla. Tällaiset perinteiset ympäristöt ovat vähenemässä.

Näin voit auttaa omalla pihalla

Lajin voi houkutella pihaniitylle helposti: riittää, että osa nurmesta jätetään leikkaamatta ja niitetään vasta loppukesällä. Hiekkainen pieni niittylaikku ja niittykasvien siemenet tekevät pihasta sille vielä sopivamman.

Uhanalaisuus Suomessa

UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)

IUCN:n uhanalaisuusluokitukset

CR Äärimmäisen uhanalainen

EN Erittäin uhanalainen

VU Vaarantunut

NT Silmälläpidettävä

LC Elinvoimainen

2019 LC - elinvoimaiset

2010 LC - elinvoimaiset

2000 LC - elinvoimaiset

Säädökset

Alueellisesti uhanalainen 2020 - 1a Hemiboreaalinen, Ahvenanmaa

Alueellinen uhanalaisuusarviointi 2020 on tehty valtakunnallisessa arvioinnissa elinvoimaisiksi (LC) ja silmälläpidettäviksi (NT) luokitelluille sammal-, putkilokasvi-, sieni-, jäkälä-, perhos- ja lintulajeille. Alueellisesti uhanalaiseksi arvioidut lajit on merkitty luokkaan RT (Regionally Threatened).

Alueellisesti uhanalainen 2020 - 3a Keskiboreaalinen, Pohjanmaa

Alueellinen uhanalaisuusarviointi 2020 on tehty valtakunnallisessa arvioinnissa elinvoimaisiksi (LC) ja silmälläpidettäviksi (NT) luokitelluille sammal-, putkilokasvi-, sieni-, jäkälä-, perhos- ja lintulajeille. Alueellisesti uhanalaiseksi arvioidut lajit on merkitty luokkaan RT (Regionally Threatened).

Vuorovaikutussuhteet

Nurmilauha

(-+) kasvi-kasvinsyöjä

Heinät ovat idänniittyperhosen toukkien ravintokasveja

(-+) kasvi-kasvinsyöjä

Heinät ovat idänniittyperhosen toukkien ravintokasveja.

Nuokkuhelmikkä

(-+) kasvi-kasvinsyöjä

Heinät ovat idänniittyperhosen toukkien ravintokasveja.