Haarapääsky on teräväsiipinen lintu, jolla on kaksi pitkää pyrstöjouhea. Se on sopeutunut hyvin lentämiseen.

Le No / Yvan, Musique. Creative Commons BY-NC-SA-2.0
Haarapääskyn naama on tummanpunainen ja selkäpuoli tumma, sinertävän sävyinen.

Kuva CC0
Haarapääsky rakentaa pesän savesta ja palaa usein pesimään samalle paikalle. Poikasille maistuvat hyönteiset.

Kuva CC0
Haarapääsky pesii usein ihmisen läheisyydessä ladoissa, vajoissa ja navetoissa.

Kuva CC0

Haarapääsky

(sv: ladusvala, en: Barn Swallow)

Hirundo rustica

Punanaamainen pääsky palaa samalle pesäpaikalleen. Taitava pesänrakentaja käyttää savea ja korsia.

Tunnistaminen

Haarapääsky on pieni, pitkä- ja teräväsiipinen lintu, joka on taitava lentäjä. Sen yläpuoli on kokonaan tumma, sinertävän sävyinen. Vatsapuoli on vaalea, rinta tumma ja naama tummanpunainen. Haarapääskyllä on yleensä kaksi pitkää pyrstöjouhea.

Elintavat

Haarapääsky syö hyönteisiä ja hämähäkkejä, joita se pyydystää suoraan ilmasta.

Elinympäristö

Haarapääsky pesii usein ihmisen läheisyydessä ja maaseudulla. Se rakentaa pesän savesta ja kasveista ulkorakennusten seiniin, navetoiden ja venevajojen sisään sekä siltojen alle. Haarapääsky on paikkauskollinen eli palaa yleensä samalle pesimispaikalle. Haarapääsky pesii usein yhdyskunnissa, joskus yksittäin. Pitkänmatkan muuttaja.

Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa

Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.

Ilmastonmuutos

Haarapääskyn kevätmuutto on aikaistunut keskimäärin neljällä vuorokaudella. Lämpiminä keväinä linnut saapuvat vielä aikaisemmin.

Maatalous

Haarapääskyn pesimäkanta Suomessa on vähentynyt puoleen muutaman vuosikymmenen aikana. Haarapääsky on kärsinyt maatalouden tehostumisesta, erityisesti karjatalouden vähenemisestä, minkä seurauksena hyönteisravinnon määrä on vähentynyt. Myös sopivia pesäpaikkoja on vähemmän latojen ja navetoiden kadotessa.

Ulkomaiden tilanne

Talvehtimisalueilla ja muuttoreittien varsilla haarapääskyä uhkaavat elinympäristömuutokset, kuten kosteikkojen väheneminen ja maailmanlaajuinen hyönteiskato.

Tiesitkö tämän?

Vuodesta toiseen samalla paikalla pesivä pääsky saattaa mietityttää. Onkohan se sama yksilö, joka palaa aina samalle paikalle? Melko todennäköisesti on! Suomessa on rengastettu pesäpaikoilta runsaasti pääskyjä. Jopa yhdeksän kymmenestä palasi seuraavana vuonna paikalle pesimään (eli 1420 rengastetusta yksilöistä 1 370 löytyi seuraavana vuonna samalta paikalta pesimästä). Pesää tosin saatettiin vaihtaa. Suomessa rengastettujen haarapääskyjen ikäennätys on kymmenen vuotta.

Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin

Uhanalaisuus Suomessa

2019 VU - vaarantuneet

2015 NT - silmälläpidettävät

2010 LC - elinvoimaiset

2000 LC - elinvoimaiset

Säädökset

Uhanalaiset lajit (LSA 1997/160, liite 4 2021/521)

https://get.pxhere.com/photo/nature-bird-wing-animal-wildlife-beak-small-fauna-close-up-outdoors-vertebrate-barn-swallow-perching-bird-493749.jpg

Kartta vasemmalla kuvaa lajin keskimääräistä runsautta ennen (vuosina 1970-89).

Kartta keskellä näyttää lajin nykytilanteen (vuosina 2010-23).

Kartta oikealla kuvaa runsauden muutosta. Lajin runsastuminen on merkitty punaisella, väheneminen sinisellä värillä.

Musta tähti kuvaa lajin maantieteellisen esiintymisen keskipistettä.

Miten runsaudet on laskettu?
Karttapisteiden arvot on laskettu lintujen linjalaskennan avulla. Yksikkönä on parien määrä yhden kilometrin matkalla. Linjalaskenta tehdään vapaaehtoisvoimin lintujen parhaaseen lauluaikaan varhain aamulla kesäkuussa. Havainnoija kävelee 6 km matkan ja laskee matkan varrella havaitsemansa linnut.

Laskentalinjoja on Suomessa 25 kilometrin välein. Laskennassa tarvitaan hyvää lintujen lajintuntemusta. Myös laulu- ja varoitusäänet pitää tuntea. Suomessa on laskettu noin 10 000 linjaa viimeisen 70 vuoden aikana.