Aikuinen

Kuva Olavi Niemi, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
Paatsamasinisiipi on kevään ensimmäinen sinisiipi. Ensimmäisiä yksilöitä voi tavata jo huhtikuun puolella, yleisemmin toukokuun puolella.

Kuva J. Tyllinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
Paatsamasinisiipi elää monenlaisissa metsissä. Sitä näkee usein paisteisilla metsänreunoilla, mutta myös pihapiirissä.

Kuva J. Tyllinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
Paatsamasinisiipi

Kuva J. Tyllinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
paatsamasinisiipi – Celastrina argiolus Pvm 130508, FI, N;Vantaa, Tammistonmäki

Kuva J. Tyllinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
Siivet ovat alapinnoiltaan valkeat, jossa mustia täpliä. Paatsamasinisiipi lentelee keväisin lehdettömien lehtometsien sisäosissa.

Kuva Ilari Lehtonen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0

Paatsamasinisiipi

(sv: tosteblåvinge)

Celastrina argiolus

Keväisten metsien ensimmäinen sinisiipi ja Suomen kansallisperhonen.

Tunnistaminen

Kevään ensimmäinen sinisiipi. Siniset siivet ovat alapinnoiltaan valkeat, jossa keskellä on rivissä mustia täpliä.

Ainoa sinisiipi, joka lentää toukokuun alkupuolella. Myöhemmin kesällä erottaminen muista sinisiipilajeista on vaikeampaa.

Elintavat

Lentoaika

Kevään ensimmäinen sinisiipi. Etelärannikolla ensimmäisiä yksilöitä voi tavata jo huhtikuun puolella, yleisemmin toukokuussa. Lento jatkuu juhannuksen tienoille asti. Lämpiminä kesinä voi ehtiä kuoriutua uusia perhosia, jotka lentävät heinäkuun loppupuolella.

Ravintokasvit

Toukkien yleisin ravintokasvi on paatsama, mutta ne syövät myös mm. herukoita, juolukkaa ja kanervaa.

Elinympäristö

Paatsamasinisiipi elää monenlaisissa metsissä. Perhosta näkee yleisimmin paisteisilla metsänreunoilla, mutta keväisin se lentelee myös lehdettömien lehtometsien sisäosissa. Yleinen vieras pihapiireissä.

Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa

Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.

Yleislaji

Paatsamasinisiipi elää kaikenlaisissa metsissä. Se on yleinen Suomessa, pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Toukat syövät paatsamaa ja moni muukin puuvartinen kasvi kelpaa niille ravinnoksi.

Ilmastonmuutos

Paatsamasinisiipi on on siten selvästi hyötynyt ilmaston lämpenemisestä. Se on levinnyt kohti pohjoista – ehkä enemmän kuin mikään muu päiväperhoslajimme.

Tiesitkö tämän?

Paatsamasinisiipi menestyy Suomessa, tässä metsien maassa. Laji onkin valittu maamme kansallisperhoseksi.