Suruvaipan tumman punaruskeissa siivissä on rivi sinisiä täpliä ja reunoissa leveä kellanvalkea kaista.

Kuva Olavi Niemi, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
Siipien tummilla alapinnoilla on vaaleat reunukset. Aikuiset suruvaipat eivät ruokaile kukilla, vaan imevät mahlaa koivujen kannoista ja runkojen haavaumista.

Kuva J. Tyllinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
Suruvaippa on selvästi nokkosperhosta suurempi.

Kuva Teppo Mutanen, Creative Commons Vapaa 4.0
Suruvaipan toukat syövät lehtipuiden, kuten pajujen, koivujen ja haapojen, lehtiä

Kuva J. Tyllinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
Koteloitunut suruvaippa.

Kuva J. Tyllinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
Suruvaippa talvehtii aikuisena ja lähtee keväällä lentoon heti kun vähän lämpenee – usein jo huhtikuussa.

Kuva Jukka Lång, Creative Commons Vapaa 4.0

Suruvaippa

(sv: sorgmantel)

Nymphalis antiopa

Suuren perhosen tummissa siivissä siniset täplät ovat kuin kyyneleet. Imee keväisin mahlaa koivun kannolta.

Miltä näyttää?

Suruvaippa on suuri ja näyttävä perhonen. Sen siivet ovat yläpuolelta tumman punaruskeat, ja reunoissa on leveä vaalea kaistale sekä sinisiä täpliä mustalla pohjalla. Alapinnat ovat tummat, ja niissäkin reunat ovat vaaleat. Lajia ei yleensä voi sekoittaa muihin perhosiin.

Missä elää?

Suruvaippa elää monenlaisissa metsissä, metsänreunoissa ja metsäteiden varsilla. Se välttää isoja avoimia alueita.

Milloin lentää?

Suruvaippa talvehtii aikuisena ja aloittaa lentonsa heti keväällä, usein jo huhtikuussa. Talvehtineita yksilöitä voi nähdä juhannukselle asti. Uusi sukupolvi kuoriutuu heinä–elokuun vaihteessa, ja perhosia näkyy runsaasti elokuussa sekä vielä myöhään syksyllä.

Mitä toukka syö?

Toukat syövät monien lehtipuiden lehtiä, kuten pajuja, koivuja ja haapaa. Sopivaa ravintoa on metsissä paljon.

Miten talvehtii?

Suruvaippa talvehtii aikuisena perhosena.

Syvemmälle lajin maailmaan

Metsiemme yleinen perhonen

Suruvaippa on yksi Suomen yleisimmistä metsien päiväperhosista. Se viihtyy monenlaisissa metsissä, sillä toukille kelpaavat useat lehtipuulajiien lehdet.

Ilmaston lämpenemisen hyötyjä

Suruvaippa on levinnyt 2000 luvulla yhä pohjoisemmaksi ja esiintyy nykyään myös Lapissa. Laji näyttää siis pärjäävän hyvin muuttuvassa ilmastossa.

Perhonen, joka ei käy kukilla

Suruvaippa on erikoinen, koska se ei ruokaile kukilla. Sen sijaan se imee mahlaa erityisesti koivujen kannoista ja runkojen haavaumista. Keväällä helpoin tapa nähdä suruvaippa onkin etsiä tuoreita koivunkantoja.