Suruvaipan siipien yläpinnat ovat tumman punaruskeat, reunoissa leveä kellanvalkea kaista. Kaistan vieressä musta vyö, jolla on rivi sinisiä täpliä. Etusiipien etureunassa kaksi kellanvalkeaa täplää.

suruvaippa – Nymphalis antiopa
Kuva. Olavi Niemi, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
Siipien alapinnoilla on vaaleat reunukset, muuten tummat. Aikuiset suruvaipat käyvät mieluusti imemässä mahlaa koivujen kannoista tai koivujen runkoihin syntyneistä haavaumista.

suruvaippa – Nymphalis antiopa

Kuva J. Tyllinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
Suruvaippa on selvästi nokkosperhosta suurempi.

suruvaippa – Nymphalis antiopa

Kuva. Teppo Mutanen, Creative Commons Vapaa 4.0
Suruvaipan toukat syövät monenlaisia lehtipuita, kuten eri pajuja, koivuja ja haapaa.

suruvaippa – Nymphalis antiopa

Kuva. J. Tyllinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
suruvaippa – Nymphalis antiopa

toukka

Kuva. Tapio Kujala, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
suruvaippa – Nymphalis antiopa

Kuva. J. Tyllinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
Suruvaippa talvehtii aikuisena ja lähtee keväällä lentoon heti kun sää sen sallii – usein jo huhtikuussa. Talvehtineita yksilöitä voi tavata juhannuksen tienoille asti.

suruvaippa – Nymphalis antiopa

Kuva. Jukka Lång, Creative Commons Vapaa 4.0

Suruvaippa

(sv: sorgmantel)

Nymphalis antiopa

Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin

Eliöryhmät

Uhanalaisuus Suomessa

2019 LC - elinvoimaiset

2010 LC - elinvoimaiset

Säädökset

Ei säädöksiä.

Suuren perhosen tummissa siivissä siniset täplät ovat kuin kyyneleet. Imee keväisin mahlaa koivun kannolta.

Tunnistaminen

Helposti tunnistettava suuri perhonen. Siipien yläpinnat ovat tumman punaruskeat. Siipien reunoissa on leveä vaalea kaista ja mustalla pohjalla rivi sinisiä täpliä. Siipien alapinnat ovat tummat, reunukset vaaleat.

Elintavat

Lentoaika

Talvehtii aikuisena ja lähtee keväällä lentoon heti kun sää sen sallii – usein jo huhtikuussa. Talvehtineita yksilöitä voi tavata juhannuksen tienoille asti. Uusi sukupolvi aikuistuu heinä-elokuun taitteessa. Suruvaippaa näkee eniten elokuun alkupuolella, viimeisiä yksilöitä myöhään syksyyn asti.

Ravintokasvit

Toukat syövät lehtipuita, kuten eri pajujen, koivujen ja haavan lehtiä. Sopivaa ravintoa on metsissämme runsaasti tarjolla.

Elinympäristö

Suruvaippa elää monenlaisissa metsissä, niiden reunamilla ja metsätienvarsilla. Se välttelee laajempia avoimia alueita.

Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa

Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.

Yleislaji

Suruvaippa on metsiemme yleisimpiä päiväperhosia. Sitä tapaa kaikenlaisissa metsissä ja niiden reunamilla. Suruvaipan toukat syövät monien lehtipuiden lehtiä, joten sopivaa ravintoa riittää.

Ilmastonmuutos

Suruvaippa on hyötynyt ilmaston lämpenemisestä. Laji on levinnyt 2000-luvulla kohti pohjoista aina Lappiin asti. Lajin tulevaisuus maassamme näyttää siis valoisalta.

Tiesitkö tämän?

Aikuiset suruvaipat eivät ruokaile kukilla, mikä on poikkeuksellista. Sen sijaan ne imevät mahlaa koivujen kannoista tai runkoihin syntyneistä haavaumista. Keväisin varmin tapa löytää suruvaippa onkin silmäillä tuoreita koivunkantoja.